Valtiovarainministeri Riikka Purran podcast-avaus maahanmuuttajien työvelvoitteesta on käynnistänyt Suomessa vilkkaan keskustelun siitä, pitäisikö sosiaaliturvan vastikkeellisuutta uudistaa. Tanskassa asiaa on puitu paljon ja yleinen näkemys on, että maahanmuuttajien jättäminen työvoiman ulkopuolelle on karhunpalvelus. Maan lainsäädäntöä onkin uudistettu. Purran työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan syvällisesti perehtynyt valtiovarainministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä avaa Tanskan mallin taustoja ja vastaa kysymyksiin aiheesta. Suomen Uutiset tenttaa Maanselkää.
SU: SDP-kansanedustajat Joona Räsänen ja Nasima Razmyar pitävät Purran avausta maahanmuuttajien kiusaamisena. Onko se sitä, Asmo Maanselkä?
Maanselkä: Kyse on arkijärjestä. Ehdotus ottaa kantaa moneen ajankohtaiseen ongelmaan. Työllisyysluvut ovat heikot, maahanmuuttajien on vaikeaa päästä työelämään. Sosiaaliturvajärjestelmämme passivoi, vaikka sen pitäisi kannustaa osallistumiseen. Tilanne on kaikille huono. Tanskassa tilanne on ratkaistu hyvin, siellä maahanmuuttajien työvelvoite on nähty välttämättömyytenä ja porttina yhteiskuntaan osallistumisessa. Lakimuutos astui siellä voimaan viime vuonna heinäkuun alussa.
Tanskan sosiaalidemokraatteja edustava työministeri Ane Halsboe-Jørgensen perusteli uudistusta parlamentissa painokkaasti: ”Työvelvoitteella on hallitukselle merkittävä ja periaatteellinen merkitys. Se on selkeä viesti siitä, että vaadimme pystyviä ihmisiä osallistumaan työyhteisöön. Työvelvoitteella varmistamme entistä tiukemman kytköksen oikeuksien ja velvollisuuksien välille sellaiselle ryhmälle, joka on aivan liian usein jäänyt kotiin julkisen tuen varaan olematta osa työtä tekevää yhteisöä.”
Työvelvoitteen tarkoituksena on auttaa erityisesti ei-länsimaalaistaustaisia naisia pääsemään osaksi työmarkkinoita pitkäaikaisen sosiaaliturvan sijaan. Kyse on moraalisesta viestistä: hyvinvointiyhteiskunta vaatii jokaisen kykenevän panosta, jotta turvaverkko riittää sitä todella tarvitseville. Samalla se antaa lapsille tärkeän mallin työssäkäyvistä vanhemmista.
Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu siihen, että jokainen kykenevä osallistuu, jotta voimme taata turvaverkon niille, jotka todella tarvitsevat sitä. Tämä pätee sekä maassa syntyneisiin että vastasaapuneisiin ja täällä asuviin maahanmuuttajiin. On myös tärkeä signaali lapsille, että heidän vanhempansa käyvät töissä ja osallistuvat yhteiskuntaan. Lapsille parasta on, että vanhemmat ovat töissä. Seuraavaksi parasta on, että vanhemmat tekevät hyödyllistä työtä etuutensa eteen, Halsboe-Jørgensen SDP sanoi taannoin parlamenttikeskustelussa.
Vasemmistopuolueista väitetään, että malli ei rajautuisi pelkästään maahanmuuttajiin vaan koskisi myös kantavääestöä. Miten on, koskeeko se Tanskassa myös tanskassa koko ikänsä asuneita?
Tämä väite ei osu maaliin. Kyse saattaa olla tietämättömyydestä. Tanskan malli on rakennettu maahanmuuttajille asumisajan mukaan. Tanskan ihmisoikeusinstituutin ja muiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan noin 95 % vähimmäisetuuden saajista on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.
Työvelvoite koskee henkilöitä, jotka saavat toimeentulotukijärjestelmän mukaista vähimmäisetuutta. Tähän ryhmään joutuvat ne, jotka eivät täytä kahta keskeistä vaatimusta:
Ensimmäinen on oleskeluehto, jonka mukaan henkilön on pitänyt asua Tanskassa tai EU/ETA-alueella vähintään 9 vuotta viimeisen 10 vuoden aikana. Työssäoloehdon mukaan puolestaan henkilön on pitänyt olla kokoaikatyössä vähintään 2,5 vuotta viimeisen 10 vuoden aikana.
Tanskassa kohderyhmäksi on arvioitu 20 000 ihmistä. Erityisen huolissaan siellä ollaan oltu 5000 syyrialaisen pitkäaikaistyöttömän integroimisesta. Voi kunpa meidänkin ongelmamme olisivat näin pieniä. Suomessa on 100 000 ulkomaalaista työtöntä sosiaaliturvan varassa. Täällä vasemman laidan poliitikot yrittävät varmistaa, etteivät he menisi töihin. Tällaista ajattelua on vaikea ymmärtää.
Suomessa siivousala on esittänyt kritiikkiä ehdotuksesta, sitä on kuulunut muun muassa JHL:n suunnasta. Miten Tanskassa on estetty se, ettei ns. hyötytyö kilpaile ja syrjäytä normaaleja työpaikkoja ja vääristää kilpailua?
Tämä on keskeinen ja tärkeä kysymys. Ammattiliittojen tehtävä on tietysti varjella omia tonttejaan, ja tämä keskustelu käytiin myös Tanskassa. Tanskan kansainvälisen rekrytoinnin ja integraation SIRI-viraston mukaan 37 tunnin velvoite koostuu useasta eri palasesta, jotka eivät kilpaile suoraan normaalien työpaikkojen kanssa:
Siellä on käytössä termi yleishyödyllinen työ (Nytteindsats) Tämä on työtä julkisella työnantajalla, käytännössä kunnalla. Käytetään myös termiä hyötytyö. Se sisältää esimerkiksi seuraavia:
Lisäksi on työelämään suuntaavia toimia. Kaikki 37 tuntia eivät ole fyysistä työtä, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös:
Lisäksi kolmantena ryhmänä ovat koulutus ja hakuprosessi:
Onko Suomeen mahdollista saada tällainen malli? Miten perustuslaki suhtautuu tähän?
Suomen perustuslaki sallii laajat velvoitteet ja uusimmat tulkinnat ottavat huomioon valtiontalouden tilanteen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestmanin mukaan perustuslaki mahdollistaisi jopa viimesijaisena pidetyn toimeentulotuen leikkaamisen esimerkiksi silloin, kun maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa tai osallistu kielikoulutukseen.
Kyse on työstä, joka ei korvaa palkkatyötä. Suomessa nousi keskusteluihin risujen kerääminen, mutta kokonaisuus on paljon laajempi ja ihan mielekäs. Harva vastustaa ympäristönhuoltoa ja kunnossapitoa.
Työvelvoite voitaisiin räätälöidä asumisajan mukaan osaksi kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksessa muutenkin tehdään erilaisia asioita kuin muista syistä vailla työtä olevalle väestölle. Kunnat maksavat pääosin palvelut ja heidän on helppoa räätälöidä tällaisia toimia kuntaan sopivaksi. Perustuslain muuttamista ei todellakaan tarvita, jos maahanmuuttajat rupeavat siivoamaan puistoja osana kotoutumiskoulutustaan sosiaaliturvan saamisen ehtona.
Se on lempeää, osallistavaa pohjoismaista ajattelua. Suomen sosialidemokraatit ovat jostain syystä aivan eri linjoilla kuin naapurimaiden kollegansa.
On tietenkin niin, että maahanmuuttajaperheissä, joille nykymalli tarjoaa jopa 4000-5000 euroa käteen toimeentulotukea, voi ehdotus tuntua heikennykseltä. Mutta yhteiskunnan hoitamiseen osallistumiseen ei mielestäni ole liikaa vaadittu.
Rasismikortin heiluttajille voisi vastata Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen sanoin ”Olemme tehneet monille ihmisille karhunpalveluksen olemalla vaatimatta heiltä mitään.”
Vertailun vuoksi vielä: Tanskassa työllisyysaste on noin 80 %, Suomessa 73-74 %. Tanskan valtiontalous on ylijäämäinen, meillä alijäämäinen. Heillä julkista velkaa on 30 %, meillä 90 %. Työttömyysaste on 2,5 %, siis Euroopan alhaisimpia. Meillä se on 10,7 %.
Tehdään asioita. Ei se sen vaikeampaa ole. Ei työn tekeminen ja talkoisiin osallistuminen ole mikään rangaistus. Se on portti aktiiviseen kansalaisuuteen. Kaikki mukaan.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Tuetun asumisen käyttäminen yksittäisen henkilön tulonhankintaan on kiellettyä ja törkeätä sekä asunnon todellista tarvitsijaa, että veronmaksajaa kohtaan. Nyt esille tulleet mahdolliset väärinkäytökset saattavat olla vain jäävuoren huippu. Ruotsissa tukipetokset ja hyvinvointiyhteiskunnan lypsäminen ovat jo järjestäytyneen rikollisuuden ydintä ja miljardibisnes.
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Demarien Tytti Tuppuraisen tunteikas avautuminen maahanmuutosta ja ilmastotoimista liittyy Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion tuoreeseen puheeseen, jonka Tuppurainen tulkitsee eurooppalaisten arvojen vastaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra antaa kritiikkiä demarien linjalle. Järki-ihminen ei voi kannattaa SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa, Purra kirjoittaa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen väite siitä, että vapaan maahanmuuton salliminen olisi eurooppalainen arvo, ei edusta eurooppalaista todellisuutta, eikä myös Euroopan nykyistä mielipideilmapiiriä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith.
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on ilmoittanut tänään jättävänsä tehtävänsä. Hän jää sairauslomalle.
SDP on valmis täyttämään Suomen massamaahanmuutolla. - Demareiden arvopohja on selvä. Suomalaiset se laittaa maksamaan ja ulkopuolelta se kutsuu lisää väkeä tänne loikoilemaan ja äänestämään demarit itsensä valtaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Helsingin uimahalleissa on viime aikoina havaittu tapauksia, joissa sinivalkoista, niin sanottua käyttöoikeusranneketta on käytetty uima-asun pitämiseen pesutiloissa ja saunassa uskonnollisin perustein – vaikka Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ohjeistus rajaa rannekkeen myöntämisen niille henkilöille, joilla on terveydellisistä syistä tarve peittää kehoa uimahallissa.
Oikeus katsoi miehen syyllistyneen murhan yritykseen, raiskaukseen, kahteen raiskauksen yritykseen, törkeään kotirauhan rikkomiseen, varkauteen, salakuunteluun, laittomaan uhkaukseen, kunnianloukkaukseen ja vahingontekoon. Miehen oikeudenkäyntikulut, 18 000 euroa, jäivät valtion vahingoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan pelkästään naisille suunnatun taksipalvelun perustaminen on vakava hälytysmerkki. Kun kuljettajien seksuaalirikokset ovat taannoisen taksiuudistuksen jälkeen moninkertaistuneet ja tekijöissä korostuvat ulkomaalaistaustaiset miehet, on uskallettava tunnustaa, mistä ilmiössä on kyse.
