LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Tampereella on leimahtanut kohu empatiataulusta, joka luokittelee kaupunkilaisia positiivisen erityiskohtelun tarpeen mukaan.
Empatiataulu oli hyvinvointisuunnitelman liitteenä, kun kaupunginhallitus hyväksyi sen viime joulukuun alussa. Suomen Uutiset kertoi empatiataulusta ensi kerran maanantaina.
Asiakirja siirrettiin jatkovalmisteluun juuri ennen valtuuston kokousta. Taustalla vaikutti aiheesta noussut julkinen keskustelu ja voimakas kritiikki.
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää empatiataulun.
– Tamperelaisten luokittelu ja erityiskohtelun tarjoaminen esimerkiksi etnisyyden tai ”paperittomuuden” perusteella olisi täysin kestämätöntä.
Vigelius korostaa, että empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
– Vaikka lain pykälä positiivisesta erityiskohtelusta on itsessään hyvin epämääräinen, edellytetään siinä kuitenkin oikeasuhtaisuutta.
– Empatiataulun mukaisen erityiskohtelun oikeasuhtaisuutta on mahdotonta arvioida, jos etukäteen kukaan ei osaa nimetä, mitä se olisi ja jälkikäteen kenelläkään ei ole dokumentoituna, mitä erityiskohtelua empatiataulun pohjalta on tarjottu kunnan palveluissa.
– On aivan eri asia tarjota ramppi liikuntarajoitteiselle kuin esimerkiksi suosia ulkomaalaisen palkkaamista suomalaisen kustannuksella, Vigelius toteaa.
Vigeliuksen mukaan täsmälliset ja läpinäkyvät kirjaukset varmistavat, ettei viranomaiselle muodostu riskiä käyttää harkintavaltaansa väärin ja että työntekijöiden toiminta on lähtökohdiltaan tasapuolista, johdonmukaista ja syrjimätöntä.
Konkretian puute tuli vastaan jo alkuviikon valtuuston kokouksessa, jossa Vigeliuksen mukaan kukaan ei osannut vastata, mitä empatiataulun mukainen positiivinen erityiskohtelu käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi etnisyyden, uskonnon tai paperittomuuden perusteella.
– Tarkoittaisiko tämä omia uimahallivuoroja muslimeille, ei-suomalaisten suosimista työllistämiseduilla työnhaussa vai lisää sukupuoleen tai muihin ulkoisiin tekijöihin perustuvia kiintiöitä? Vigelius kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Lue lisää
Lue lisää
