LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Tampereella on leimahtanut kohu empatiataulusta, joka luokittelee kaupunkilaisia positiivisen erityiskohtelun tarpeen mukaan.
Empatiataulu oli hyvinvointisuunnitelman liitteenä, kun kaupunginhallitus hyväksyi sen viime joulukuun alussa. Suomen Uutiset kertoi empatiataulusta ensi kerran maanantaina.
Asiakirja siirrettiin jatkovalmisteluun juuri ennen valtuuston kokousta. Taustalla vaikutti aiheesta noussut julkinen keskustelu ja voimakas kritiikki.
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää empatiataulun.
– Tamperelaisten luokittelu ja erityiskohtelun tarjoaminen esimerkiksi etnisyyden tai ”paperittomuuden” perusteella olisi täysin kestämätöntä.
Vigelius korostaa, että empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
– Vaikka lain pykälä positiivisesta erityiskohtelusta on itsessään hyvin epämääräinen, edellytetään siinä kuitenkin oikeasuhtaisuutta.
– Empatiataulun mukaisen erityiskohtelun oikeasuhtaisuutta on mahdotonta arvioida, jos etukäteen kukaan ei osaa nimetä, mitä se olisi ja jälkikäteen kenelläkään ei ole dokumentoituna, mitä erityiskohtelua empatiataulun pohjalta on tarjottu kunnan palveluissa.
– On aivan eri asia tarjota ramppi liikuntarajoitteiselle kuin esimerkiksi suosia ulkomaalaisen palkkaamista suomalaisen kustannuksella, Vigelius toteaa.
Vigeliuksen mukaan täsmälliset ja läpinäkyvät kirjaukset varmistavat, ettei viranomaiselle muodostu riskiä käyttää harkintavaltaansa väärin ja että työntekijöiden toiminta on lähtökohdiltaan tasapuolista, johdonmukaista ja syrjimätöntä.
Konkretian puute tuli vastaan jo alkuviikon valtuuston kokouksessa, jossa Vigeliuksen mukaan kukaan ei osannut vastata, mitä empatiataulun mukainen positiivinen erityiskohtelu käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi etnisyyden, uskonnon tai paperittomuuden perusteella.
– Tarkoittaisiko tämä omia uimahallivuoroja muslimeille, ei-suomalaisten suosimista työllistämiseduilla työnhaussa vai lisää sukupuoleen tai muihin ulkoisiin tekijöihin perustuvia kiintiöitä? Vigelius kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Viikon suosituimmat
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Karkotuksia vastustavat aktivistit ryntäsivät sunnuntaina kirkkoon Minneapolisissa keskeyttäen jumalanpalveluksen. Lapsiperheiden paetessa kirkosta aktivistit huusivat iskulauseitaan, kuten "ICE ulos" ja "hävetkää". Seurakuntalaisten poistuttua aktivistit jäivät huutelemaan, että he ovat se oikea yhteisö. Aktivistien mukana oli CNN-kanavan entinen huippujuontaja, joka saarnasi pastorille perustuslain takaamasta mielenosoitusoikeudesta. Liittovaltion lain mukaan kirkko on kuitenkin häirinnältä suojattu yksityisalue, joten seuraamuksia saattaa olla tulossa.
