Vigelius tyrmää muiden puolueiden intoilun työperäisestä maahanmuutosta: ”Ne tekevät kädet ja osaavat aivot, joita maailmalta mahdollisesti tulee, päätyvätkö he töihin – vai Kelan luukulle?”

Tilastojen mukaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on 7,8 prosenttia, kun taas ulkomailla syntyneillä se on 19,3 prosenttia. Näiden lukujen valossa Joakim Vigeliukselta kysyttiin Työmiehen tuumaustunnilla, onko maahanmuutto ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmaan.

– Ei se ole. Ja toki tässä on näitä terminologisia ja käsitteellisiä eroja, että minkälaisesta huoltosuhteesta puhutaan. Tuntuu monesti, että monissa puolueissa ajatellaan, että minkätahansalainen maahanmuutto parantaa meidän huoltosuhdettamme.

Huoltosuhdetta ei ratkaista maahanmuutolla

Hän sanoi, että keskustelussa keskitytään usein väärään mittariin.

– Jos ihan puusilmäisesti tarkastelemme pelkästään sitä ikään pohjautuvaa huoltosuhdetta, niin tottakai se paranee, jos meille tulee nuoria parikymppisiä miehiä vaikkapa kehitysmaista, kolmansista maista, Lähi-idästä, Afrikasta, itäisemmästä Aasiasta. Kyllähän se meidän väestöämme nuorentaa, mutta tämän ikään pohjautuvan väestöllisen huoltosuhteen sijaan paljon merkityksellisempää on se taloudellinen huoltosuhde.

– Eli ne tekevät kädet ja osaavat aivot, joita maailmalta mahdollisesti tulee, niin päätyvätkö he töihin ja päätyvätkö he tuottamaan tälle yhteiskunnalle lisää rahaa, lisää arvoa, lisää työtä, lisää yritteliäisyyttä? Vai menevätkö käsiparit ja ehkä osaavatkin aivot sinne Kelan luukulle ja jäävätkö he tukiriippuvaisiksi?

Vigelius arvioi, että väestön ikääntymiseen on rajalliset kansalliset keinot eikä ongelmaa hänen mukaansa ratkaista pelkällä maahanmuutolla.

– Tälle väestön ikääntymiselle me emme ihan hirveästi voida täällä kotikutoisesti tehdä. Jos suomalaiset eivät lisäänny, niin me toki voidaan luoda kannustimia, mutta se halukkuus lähtee jokaisesta perheestä itsestään. Mutta jos me emme kotikutoisesti saa tätä huoltosuhdeongelmaa paranemaan, niin on jotenkin järjetöntä ajatella, että rajat avaamalla ja ilman filttereitä keitä tahansa tänne ottamalla tämä tilanne meillä paranisi. Päinvastoin, se voi jopa pahentua, jos emme osaa vaatia uusilta suomalaisilta samoja asioita, mitä täällä olevilta jo vaaditaan, eli työtä, toimeentuloa sekä maassa maan tavalla elämistä.

Ulkomaisen työvoiman ylitarjonta maksaa yhteiskunnalle

Salolainen kuuntelija Timo Saarinen kysyi ohjelmassa, onko järkevää lisätä työperäistä maahanmuuttoa tilanteessa, jossa Suomessa on jo työttömiä maahanmuuttajia – ja pitäisikö ensin panostaa heidän työllistämiseensä. Joakim Vigelius vastasi lyhyesti:

– Pitäisi.

Vigeliuksen mukaan ongelmana on ajattelutapa, jossa talouskasvua haetaan työvoiman määrää kasvattamalla ulkomailta.

– Ja tässä iso ongelma onkin se, että erityisesti elinkeinoelämä, kokoomus ja monet tällaiset perinteisemmät puolueet, olivat ne oikealla, vasemmalla tai keskellä, mukaan lukien siis keskustakin, ajattelevat, että yksi tapa, jolla Suomeen saadaan talouskasvua, on se, että luodaan tänne ulkomaalaisten työttömien reservi.

Hänen mukaansa työvoiman ylitarjonta hyödyttää työnantajia mutta siirtää kustannuksia yhteiskunnalle.

– Ja sen myötä, kun meillä on työvoimasta ylitarjontaa, saadaan yrityksille aina vain lisää työvoimaa. Ulkoistetaan ikään kuin se kustannus näistä mahdollisista työntekijöistä ja heidän elannostaan valtiolle eikä suinkaan niille yrityksille, jotka sitä työvoimaa tarvitsevat.

Nykymallissa kaikki häviävät

Vigelius katsoo, että tällaisessa mallissa useat osapuolet kärsivät.

– Eli toisin sanoen suomalaiset eivät suostu tietyllä palkkatasolla tekemään tietynlaista työtä sen sijaan, että korotettaisiin palkkoja tai tarjottaisiin näille työntekijöille parempia ehtoja. Sen sijaan meillä on väylät auki, voidaan tuoda uusia työntekijöitä Aasiasta, Afrikasta, Lähi-idästä, jotka hyvin usein tekevät alemmalla palkkatasolla ja heikommilla työehdoilla töitä, ja heitä on myös helpompi hyväksikäyttää työmarkkinoilla, hän sanoi ja jatkoi:

– Ja näkisin, että suurin osa näistä osapuolista häviää siinä. Siinä häviää monesti se työntekijä, joka joutuu täällä tosi vaikeaan tilanteeseen. Siinä häviävät ne suomalaiset työntekijät, joiden palkat eivät korotu ja joiden työehdot eivät parannu. Ja hyödyt tahkoavat ne yritykset, jotka eivät ole valmiita maksamaan korkeampia palkkoja ja tarjoamaan parempia ehtoja työntekijöilleen.

– Ja valitettavasti sitten sen kustannuksen, mikä syntyy, hoitaa valtio ja viime kädessä ne muut suomalaiset työntekijät, jotka täällä työtä tekevät.

Perussuomalaisilla ja ay-liikkeellä yhteistä maaperää

Työmies Matti Putkonen nosti ohjelmassa esiin myös kysymyksen, olisiko perussuomalaisten ja ay-liikkeen välillä löydettävissä yhteistä säveltä työperäisen maahanmuuton rajoittamisessa, jos kotimaisilla työmarkkinoilla on jo työttömiä ja työvoiman ylitarjonta painaa ehtoja ja palkkoja.

Vigelius vastasi näkevänsä asiassa selkeää yhteistä maaperää.

– Tässähän sekä ay-liikkeellä että perussuomalaisilla on ehkä eniten sitä yhteistä. Tai pitäisi olla eniten sitä yhteistä yhteistyön pintaa, eli mistä voidaan olla samaa mieltä.

Hänen mukaansa ay-liikkeellä pitäisi olla vahva intressi suojella suomalaisia työntekijöitä halpatyövoimalta.

– Ay-liikkeellä luulisi olevan samanlainen halukkuus suojella suomalaisia työmarkkinoita ikään kuin polkuhintaiselta työvoimalta, jota on aivan loputtomasti generoitavissa tänne suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen tukiverkostojen piiriin.

Hän viittasi globaaliin väestönkasvuun ja siihen, että työvoimaa on tarjolla runsaasti.

– Työvoimaa on maailmalla valtavasti tarjolla. Mutta kysymys on siitä, että jos sitä työvoimaa halutaan tänne tuoda, niin kuin monesti elinkeinoelämän edustajat ja myös oikeistolaiset puolueet sekä keskustaoikeistolaiset puolueet haluavat, niin sen kustannuksen pitäisi kyllä jakautua paljon nykyistä tasaisemmin näiden yritysten ja valtion välillä.

Puutteellinen kielitaito työllistymisen esteenä

Kuuntelija Risto Mikkelistä halusi tietää, mitkä ovat suurimmat esteet Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työllistämiselle.

Vigeliuksen mukaan vastaus vaihtelee ryhmittäin.

– Riippuu voimakkaasti siitä, mistä maahanmuuttajaryhmästä puhutaan. Erityisesti humanitäärisiä väyliä pitkin tulleilla haasteet ovat suuria. Heillä on kaikista suurimpia haasteita työllistymisessä, erityisesti kielitaidon puutteen takia.

Sosiaaliturvajärjestelmä passivoi maahanmuuttajia

Hän nosti esiin myös koulutuksen puutteen ja kritisoi kannustimia.

– Moni ei ole käytännössä saanut edes peruskoulutusta siellä lähtömaassaan. Meillä on myös todella passivoiva sosiaaliturvajärjestelmä ihmiselle, joka on kouluttamaton ja kielitaidoton.

Vigelius antoi esimerkin:

– Voi olla hyvin järjetöntä, että jokin somaliperhe yrittäisi edes opetella suomen kielen ja työllistyä, jos tuet ovat suuremmat kuin mitä vaivannäköä vaativalla kielitaidolla tai hitaasti kehittyvällä osaamistasolla voisi saada.

– Jos ollaan tällaisessa tilanteessa, niin me emme yhteiskuntana kannusta näitä ihmisiä myöskään töihin.