

Viikon 45/2012 luetuin
Vistbacka perustelee säätiöjärjestelyä
Ajankohtainen kakkonen käsitteli tiistaina janakkalalaisen Seppo Hauta-ahon esittämää kritiikkiä Perussuomalaisten Tukisäätiötä kohtaan. Hauta-aho on julkaissut avoimen kirjeen, jossa hän kritisoi säätiöjärjestelyä läpinäkyvyyden puutteesta, esittää kysymyksiä puoluetoimiston remontista ja esittää vaihtoehtoisen mallin puoluetuen jakamisesta piirijärjestöjen kesken.
Perussuomalaisten toimitus tavoitti tukisäätiön puheenjohtajan Raimo Vistbackan kommentoimaan asiaa:
– Anteeksi vaan, mutta Hauta-ahon esittämä malli on juuri samansuuntainen kuin oli SMP:n konkurssitie. Kaikki rahat maailmalle, vaikkapa piirien toimintaan ja henkilökunnan palkkoihin. Näinhän SMP:ssä suurelta osin tehtiin. Ennen vaaleja otettiin huomattava laina, jolla rahoitettiin vaalit, mutta tulos olikin niin heikko, ettei velkoja pystytty lyhentämään.
Vistbacka käyttää esimerkkinä tuttua vertausta seitsemästä laihasta ja seitsemästä lihavasta vuodesta. Hän painottaa, että päätöksillä on tarkoitus turvata myös tulevaisuudessa puolueen mahdollisuus toimia, vaikka vaalien tulos hieman heilahtelisikin. Säätiöjärjestely on tehty, koska asioita tulee ajatella vuosikymmenten, ei vuosien perspektiivillä.
– Puolue ei ole koskaan tukenut piirejä yhtä paljon kuin kuluneena vuonna. Valtioneuvoston ohjeistuksen mukainen kymmenen prosentin vähimmäistaso määrä ylittyy selvästi, Vistbacka toteaa.
Perussuomalaisten talousjohtaja Kai Järvikare kertoo, että puolue on ilmoittanut Perussuomalaisten Tukisäätiön puolueen lähiyhteisöksi 2012 tammikuussa. Järvikareen mukaan ilmoitusta ei olisi ollut välttämätöntä tehdä, mutta siihen päädyttiin mahdollisimman suuren läpinäkyvyyden takia. Puolueiden lähiyhteisöt ovat Valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan alaisia.
Järvikareen mukaan laki rajoittaa lähiyhteisölle myönnettävän tuen määrää.
– Tällainen yhteisö voi ottaa puolueelta vastaan korkeintaan 30 000 euroa kalenterivuodessa. Kuluvana vuonna lahjoituksia ei ole tehty.
Tukisäätiö ei ole Järvikareen mukaan osallistunut puoluetoimiston remontin kustannuksiin. Puolueen suunnitelmissa on käyttää Yrjönkadun toimitilaa pitkälle tulevaisuuteen. Se on teettänyt vuokrahuoneistossa perusparannuksen omalla kustannuksellaan, toiminnan erityispiirteet huomioiden. Puolue maksaa kuukausivuokraa 25 euroa neliömetriä kohden.
Teksti: Matias Turkkila
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.