Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki ja puolueen talouspoliittinen asiantuntija Juha Halttunen muistuttavat kiinteistöyhtiöiden verokikkailun seurauksista.

Perussuomalaiset vaativat, että verokikkailulle on saatava stoppi. Suomessakin toimivat ylikansalliset kiinteistöyhtiöt tulouttavat käytännössä verottamattomia vuokratuloja veroparatiiseihin. Röyhkeän veronkierron mahdollistavat siirtohinnoittelu, konsernin sisäinen lainoitus ja alikapitalisointi.

Esimerkiksi Saksassa keinotekoiseen verokeplotteluun vastattiin lainsäädännöllä jo 1990-luvulla. Ruotsissa ja Tanskassa asiaan puututtiin 2000-luvun puolivälissä. Meillä ongelman ovat nostaneet pöydälle perussuomalaiset.

–   Kysymys on suuren luokan veronkierrosta, jolla ulkomaalaiset kiinteistöyhtiöt saavat epäreilun kilpailuaseman suhteessa suomalaisiin kiinteistöyhtiöihin. Samalla tämä nostaa kiinteistöjen hintoja, koska ulkomaalaiset yhtiöt voivat maksaa kiinteistöistä 20-25% kalliimpaa hintaa. Kun kiinteistöjen hintataso nousee, nousevat luonnollisesti myös kauppiaiden sekä asukkaiden vuokratasot, kansanedustaja Ville Vähämäki muistuttaa.

– Hallituksen esitys tuli verojaostoon ja ennakkotietojen mukaan siinä piti rajoittaa ulkomaisten kiinteistöyhtiöiden verokikkailua, mutta jostain syystä nämä olivat kuitenkin rajattu hallituksen esityksen ulkopuolelle. Kun verojaosto teki asiasta mietinnön, siihen laitettiin kuitenkin lausuma siitä, että näiden kiinteistöyhtiöiden verojärjestelyihin pitäisi kiinnittää huomiota. Ihmettelenkin suuresti sitä, että hallituspuolueet huomioivat tämän asian pelkällä lausumalla. Lausuma ei estä veronkiertoa, ja hallitus olisi voinut tehdä asiasta suoran lain.

Hallitus esittää korkokulujen rajattua vähennysoikeutta. Lakiesitys ei kuitenkaan estä ulkomaisten kiinteistöyhtiöiden Suomelle haitallista verokikkailua. Esityksen mukaan alle puolen miljoonan euron korkomenot voi jatkossakin vähentää kokonaan. Tämän ylimenevältä osalta enimmäisvähennys olisi 30 prosenttia yrityksen tuloksesta.

Kysymys on verotulojen lisäksi myös siitä, että ulkomaiset kiinteistöyhtiöt saavat kotimaisiin nähden selvän kilpailuedun.
Perussuomalaiset lähtevät paljon tiukemmasta tulkinnasta siten, että myös kiinteistösijoitusyhtiöt otetaan mukaan.

Verottaja nuolee näppejään

Ylihintaa voidaan kiskoa melkein mistä tahansa. Veroparatiisissa toimiva emoyritys antaa lainaa Suomessa toimivalle yritykselle niin korkealla korolla, että kaikki tulot menevät koronmaksuun ja verottaja jää käytännössä nuolemaan näppejään.

Tai siirretään yhtiön tuotemerkki vaikka Barbadokselle, josta sitä ostetaan saman yrityksen tytäryhtiöihin käyttöoikeuksilla. Hinta voi olla mitä tahansa. Seuraus on, että yrityksen tulos esimerkiksi Suomessa on aivan muuta kuin ilman tuota ”tuotemerkkiostosta”.

Veronkierrolle ei saisi nauraa, mutta muuan veronkiertofirma myi tytäryhtiölleen tavallisia kyniä 800 euroa kappale. Jokainen ymmärtää, että noiden kynäkauppojen jälkeen ei tytäryhtiöstä juuri jaettavaa jäänyt, ei ainakaan verottajalle.

– Tällä hetkellä veropohjassamme on yritysverotuksen osalta suuria aukkoja, joita pitää paikata. Näitä aukkoja pääsevät hyödyntämään vain suuryritykset, joiden etu tämä nykytila luonnollisesti on, Vähämäki huomauttaa.

– Nämä yritysverotuksen porsaanreiät eli alikapitalisointi, siirtohinnoittelu ja korkokikkailu pitää paikata nopeasti. Luulen, että hallitus joutuu tuomaan uusia esityksiä eduskunnalle piakkoin.

Toinen maksaa, toinen ei

Suomalaisten yleinen huolenaihe on ollut jo vuosia kuinka Nokia pärjää. Nokian pärjääminen ei ole kiinni ainakaan siitä, että se nääntyisi raskaisiin veroihin.

Verottajan tilastojen mukaan Nokian verotettava tulo vuonna 2010 oli runsaat 624 miljoonaa euroa, josta se maksoi veroa vajaat 1,6 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli siis kokonaiset 0,3 prosenttia.

Toinen kansainvälinen yhtiö YIT sai samaan aikaan verotettavaa tuloa runsaan kymmenyksen Nokiasta, mutta se maksoi veroja karvan vaille 20 miljoonaa euroa eli 12-kertaisen määrän. Yrityksen veroprosentti oli 26, siis 87 kertaa korkeampi kuin Nokian.

YRITYSTEN VEROKIKKAILUTAVAT

Siirtohinnoittelu
Siirtohinnoittelun perustana on markkinaehtoperiaate, jonka mukaan konsernin sisäisissä liiketoimissa on käytettävä samoja hinnoitteluehtoja kuin jos nämä liiketoimet tehtäisiin toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Kuitenkin kansainväliset yritykset saattavat käyttää siirtohinnoittelussa markkinaehtoperiaatetta korkeampaa hintaa ja näin siirtää suomalaisen tytäryhtiön tuloksesta osan tai jopa kaikki veroparatiisimaassa sijaitsevaan konserniyritykseen. Esimerkiksi laskuttaa yhdestä kynästä satoja euroja.

Konsernin sisäinen lainoitus
Suomessa sijaitseva tytäryritys ottaa samaan konserniin kuuluvalta ulkomaalaiselta yritykseltä lainaa. Tämän lainan korkokulut voi suomalainen tytäryritys vähentää verotuksessaan. Korkotulon saava emoyritys taas sijaitsee veroparatiisissa, jossa sitä verotetaan hyvin kevyesti, jolloin konsernin kokonaisveroaste kevenee huomattavasti.

Alikapitalisointi
Suomalainen tytäryhtiö ottaa ulkomaalaiselta emoyhtiöltään erittäin suuren velan, ja tämän korot vähennetään sitten täysimääräisesti suomalaisen yhtiön yhteisöverotuksessa. Näin yhteisöveroa ei makseta Suomessa lainkaan. Täällä syntynyt tulos menee korkojen muodossa verottamattomana sen ulkomaalaiselle emoyhtiölle.

PERUSSUOMALAISTEN KORJAUSEHDOTUKSET

1. Korkovähennysoikeuksiin rajoituksia, hyväksyttävä korko esimerkiksi enintään peruskorko+3%.
2. Alikapitalisointiin rajoituksia, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi velan ja oman pääoman suhteeseen 3:1 (velka:oma pääoma). Esimerkiksi jos yrityksen oma pääoma on miljoona euroa, sillä saisi olla velkaa enintään 3 miljoonaa euroa, jotta yrityksen ulkomaille maksamat korot olisivat vähennyskelpoisia menoja Suomen verotuksessa.
3. Verottajalle lisää resursseja siirtohinnoittelun valvontaan.
4. Avoimuutta lisättävä etenkin pankki ja rahoitussektorille.
5. Tiedonvaihtosopimuksia on kehitettävä ja solmittava lisää eri maiden välille.
6. Veroparatiisiverkoston suitsiminen.
7. Yritysten vastuun kasvattaminen, esimerkiksi valtiontukia nostavat yritykset saattavat näyttää Suomeen 0-tulosta verokikkailun avulla.

Teksti: Seppo Huhta, Juha Halttunen
Kuva: Lehtikuva