Hallitus pyrkii kohti yhteiskuntasopimusta – nyt uudemman kerran ja pidemmän ajan kanssa. Hallitus antoi maanantaina pallon työmarkkinajärjestöille, jotka neuvottelevat seuraavat kolme viikkoa yhdessä sovittelija Juhani Saloniuksen kanssa.

Vaikka edellinen yritys tyrehtyi hallitusneuvottelujen aikana aikataulusyihin ja hieman kitkeriinkin kommentteihin, tunnelmat vaikuttavat nyt paremmilta: työmarkkinajärjestöt vakuuttavat suhtautuvansa neuvotteluiden tavoitteisiin vakavasti.

Tavoite on parantaa Suomen kilpailukykyä etenkin Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna, joista olemme jääneet jälkeen noin 15 prosentin verran. Yhteiskuntasopimuksella pyritään kuromaan erosta kiinni kolmannes, viisi prosenttia. Tämä olisi tärkeää ennen muuta työllisyyden kannalta, mikä on kirjattu hallitusohjelmaankin.

Lindström: Yhdessä
meillä on viisautta

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) korosti yhteistyön merkitystä ratkaisun löytämisessä. Ratkaisua todella tarvitaan.

– Jokainen tietää, että luvut ovat synkät. Kaikkein eniten huolettaa pitkäaikaistyöttömyys, joka nousee koko ajan: sille pitää ryhtyä tekemään jotakin, Lindström taustoitti.

– Tämä on kokonaisuus, jossa yhteiskuntasopimus on erittäin ratkaisevassa roolissa. Me tarvitsemme uusia tapoja toimia, emme tule toimeen vanhoilla keinoilla.

Lindström kertoi, kuinka häneltä on kysytty lyhyen ministerinuran aikana, mitä tapahtuu työllisyysmäärärahoille.

– Kun työttömyysluvut samaan aikaan nousevat, niin vastaus on yksinkertaisesti se, ettei meillä kohta riitä rahat työttömyyden hoitoon. Meidän täytyy miettiä, miten uudella tavalla hoidetaan työttömyyttä ja miten ennen kaikkea saadaan työtä tähän maahan. Siitähän tämä lähtee: kilpailukyky ja työllisyys. Ilman sitä Suomi ei tule pärjäämään ja siksi etsitään yhdessä ratkaisuja ja on hienoa, että työmarkkinaosapuolet ovat lähteneet avoimin mielin tähän keskusteluun, Lindström kiitti.

Ei ota tai jätä listaa

Pääministerin Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että hallitus sopi neuvotteluiden alkamisesta nyt avoimelta listalta ilman mitään ota tai jätä –listaa. Tähän päädyttiin niiden neuvotteluiden pohjalta, joita hallitus kävi kesäkuussa työmarkkinajärjestöjen kanssa. Toivon mukaan järjestöt löytävät yhdessä yhteisen tavan sopia kilpailukykyä nostavista keinoista.

Hallitus päättää 21. elokuuta, voidaanko neuvotteluita jatkaa.

Taustalla on talouden heikko kehitys: Suomen talous on vielä viisi prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Talous on kasvanut heikommin kuin muilla euromailla tai kovimmilla kilpailijoilla Ruotsilla ja Saksalla. Työttömyys on samalla noussut yli 10 prosentin, nopeimmin koko euroalueella.

Kilpailukyky on rapautunut jopa 15 prosenttia kilpailijoita heikommaksi, eikä vienti vedä. Teollisuustuotanto on pienentynyt neljänneksellä.

– Kriisi on rakenteellinen, ei väliaikainen notkahdus tai suhdannekriisi, Sipilä totesi.

Vastapainoksi muutosturvaa

Yhteiskuntasopimus pyrkii palauttamaan kilpailukyvyn, parantamaan työllisyyttä ja pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Kilpailukykyä parannetaan vähentämällä yksikkötyökustannuksia viidellä prosenttiyksiköllä. Samalla parannetaan työntekijöiden muutosturvaa.

Nettovaikutuksen täytyy parantaa julkista taloutta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteet ja aikataulut ovat voimassa täysin. Sipilän mukaan hallitus tähtää puolen prosenttiyksikön parannukseen valtiontalouteen.

Hallitus selvittää Saloniuksen avulla, mitä hallitusohjelman kirjaukset tarkoittavat työmarkkinaosapuolille ja voidaanko ratkaisu löytää. 21.8. nähdään, ollaanko tässä mukana vai ei. Tuolloin sovitaan prosesseista maaliskuuhun 2017 saakka, jolloin katsotaan, onko tavoitteisiin päästy.

Valtiovarainministeriö arvioi tuolloin, onko aihetta 1,5 miljardin lisäsäästöihin vai miljardin verohelpotuksiin. Hallitus tekee päätöksen.

– Tärkeintä on päästä yhteiseen meininkiin ja tekemiseen työllisyytemme parantamiseksi, Sipilä linjasi.

Työmarkkinoilta
hymyilevät kommentit

Työmarkkinaosapuolet vastasivat esityksiin hymyssä suin, vakuuttaen valmiuttaan sovun etsimiseen ja siihen, että yritykseen lähdetään vakavin mielin.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti, että yhteiskuntasopimus on yksi tärkeä osa pakettia, jolla talous saadaan kuntoon. Se kattaa yhden viiden prosentin siivun kokonaisuudesta, jossa niitä on kolme. Toinen viisi prosenttia tulee palkkaratkaisuista, joiden täytyy Häkämiehen mielestä olla liittokohtaisia. Kolmas tulee yrityksistä, joiden täytyy hyödyntää uutta tekniikkaa ja digitalisaatiota. Näin saavutetaan 15 prosentin tuottavuuskuilu, joka meillä on tärkeimpiin kilpailijoihimme verrattuna.

Lyly kaavailee
vuoden määräaikaa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi prosessia isoksi.

– Toivottavasti saamme tehtyä sellaisen asialistan, jonka pohjalta voimme ryhtyä vuoden kuluttua rakentamaan yhteiskuntasopimusta, jolla on merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Kaikki haluavat, että Suomen talous pärjää maailmalla ja kaikki haluavat kilpailukyvyn parantamista, Lyly vakuutti.

Hän korosti tosin, että työehdot ovat vain yksi väline kehittää asioita työnjohdon, innovaatioiden ja monen muun asian mukana.

– Tämä on vain yksi väline. Mutta jos voimme työmarkkinajärjestöinä olla mukana löytämässä välineitä kilpailukyvyn parantamiseksi niin hyvä niin, Lyly mietti.

Lyly mainitsi, että sopimus voitaisiin saada aikaan vuoden kuluttua. Tiukaksi koettu aikataulu ärsytti ay-siipeä viime keväänä. Toisaalta vuosi voi tuntua neuvottelijoiden toimeksiantajilta vieläkin liian pitkältä ajalta.

Lyly korosti myös ratkaisun tasapainoisuuden merkitystä alusta alkaen, jotta sopu voidaan löytää heti seuraavien kolmen viikon aikana. Asialistassa hän painotti mm. muutosturvan merkitystä ja sitä, miten pätkätyöntekijöiden asemaa helpotetaan. Hän muistutti myös, kuinka Suomen tilannetta on jo helpotettu maltillisilla palkkaratkaisuilla kolmen vuoden aikana, mikä pitää huomioida.

– Mitä enemmän saamme työttömyydestä ihmisiä työelämään, sitä parempi se on huoltosuhteen ja meidän yhteiskuntamme kestävyyden kannalta ja tämä on yksi keskeinen keino, Lyly totesi.

SAK:n hallitus miettii esittämiään keinoja 10.8. ja päättää uudestaan 21.8. lähdetäänkö prosessiin vai ei.

Akava pyrkii purkamaan
leikkauslistoja?

SAK:n Sture Fjäder sanoi Akavan olevan valmis toimiin, jotka parantavat talouskasvua ja työllisyyskehitystä. Tarvitaan uusia muutosturvaelementtejä: kun ihminen menettää työnsä, kyseeseen tulee työnantajan vastuu. Hän sanoi Akavan haluavan päästä tätä kautta myös hallituksen leikkauslistoihin, jotka koskevat myös koulutusta.

– Kolmen viikon päästä nähdään, syntyykö asialista, jonka pohjalta voidaan aloittaa neuvottelut. Meillä on huomenna hallitus, jossa otamme kantaa, menemmekö mukaan. Esitykseni on, että mennään mukaan katsomaan ja otetaan lopullinen kanta 21.8, Fjäder sanoi.

Palola: Suomea on
rakennettu sopimalla

STTK:n Antti Palola korosti, että Suomea on aina rakennettu neuvottelemalla ja sopimalla, mikä pitää muistaa vaikeinakin aikoina.

– Yhteiskuntasopimus on tavoittelemisen arvoinen. Seuraavien kolmen viikon aikoina käymme läpi täsmennetty tavoite tälle sopimukselle sekä asialista, aikataulu ja menettelyt. Uskon, että meillä on tosi kova työ kolmen viikon aikana saada aikaan yhteinen näkemys, josta voidaan lähteä etenemään.

– Tämä on palkansaajalle huomattavasti hankalampi asia kuin työnantajille. On päivänselvää, että kilpailukykyloikkaa tavoitellaan asioilla, jotka menevät lähelle palkansaajaa: tämä ei tule olemaan helppo harjoitus. Mutta kaikesta huolimatta STTK on valmis lähtemään neuvotteluihin ja arvioimme 21.8, missä tilanteessa olemme ja mahdollisuudet jatkoon, Palola totesi.

Veli-Pekka Leskelä