

afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
Ajopuu nimeltä EKP
Maanantaina tullut tieto euroalueen inflaation vajonneen viiden vuoden pohjiin 0,5 prosenttiin laittaa painetta Euroopan keskuspankille. EKP taitaa tietää miltä puu ja sen kuori tuntuvat – se on nimittäin niiden välissä. Jokseenkin näin asiasta kirjoittaa brittilehti Telegraphin kolumnisti Jeremy Warner. Myös Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau ripittää EKP:n toimia, tai pikemminkin toimimattomuutta.
Warner nostaa kolumnissaan esille EKP:n aiemman halvaantuneisuuden. Helmikuun 0,7 prosentin inflaatio koko euroalueella ei aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Viime perjantain ennakkotiedot Saksan inflaatiolukujen putoamisesta 0,9 prosenttiin ja Espanjan siirtyminen euroalueen kasvavaan deflaatiokerhoon -0,2 prosentin luvullaan antaisivat olettaa, että EKP ymmärtäisi yskän – ja pistäisi hihat heilumaan.
Warnerin mielestä näin ei tule käymään. Ei ainakaan sen perusteella, mitä euroalueen vaikutusvaltaiset keskuspankkiirit ovat asiasta todenneet. Warner mainitsee, että vaikka Saksan keskuspankin johtajan Jens Weidmannin sanat ovat pehmenneet, niin hän ei ole suoraan kertonut kannattavansa EKP:n mittavia velkakirjaostoja.
Vastaavasti EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on jopa koventanut viestiään. Hän ilmoitti, että velkakirjaostot olisivat valtioiden rahoittamista, ja siten perussopimusten vastaisia. Sen sijaan ”rahapoliittinen välittyminen” on tärkeää, ja että sen varjolla ostoja voisi tehdäkin.
Keskuspankki onkin eräänlainen ajopuu, joka ei voi toimia tilanteen mukaisella tavalla selkeitä ohjausliikkeitä tehden, sillä sen tulee kuunnella eri euromaista saapuvia ristiriitaisia signaaleita. Tämä johtaa halvaantuneisuuteen, joka on nähty jo finanssikriisiin vastaamatta jättämisellä. Kriisiin on toki vastattu hyvin tuloksettomasti euromaiden tukipaketeilla. Sama halvaantuneisuus on odotettavissa nyt deflaatiouhan edessä.
Münchau FT:ssä: puhetta piisaa
Financial Timesin kolumnisti Münchau kirjoittaa kolumnissaan, että EKP:n tulisi toimia, eikä puhua. Münchaun tarkoittamat toimet ovat euromaiden velkakirjojen massiiviset ostot. Hän arvioi tarpeen olevan jopa yli 1000 miljardin euron luokkaa, mutta määrä kasvaa odottelun myötä. Münchau muistuttaa, että pitkään jatkuva jaarittelu johtaa siihen, ettei keskuspankin kykyyn toimia enää luoteta. Hän miettii, josko tämä raja olisi jo ylitetty.
Lisäksi hän muistuttaa, ettei euroalueen tarvitse edes joutua suoranaiseen deflaatioon, vaan jo pelkkä inflaatio-odotusten leikkaantuminen heikentää kriisimaiden mahdollisuuksia suoriutua veloistaan. Münchaun mielestä inflaatio-odotuksia tulisi nostaa, ja siihen ei ole muuta keinoa kuin aloittaa tuntuvat velkakirjaostot.
EKP kokoontuu keskiviikkona ja torstaina kuukausittaiseen kokoukseensa päättämään rahapolitiikan linjoista. Silloin nähdään, mihin toimiin keskuspankki ryhtyy.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.