
Alankomaat aloittaa rajatarkastukset maarajoillaan
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
LEHTIKUVA
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa tilanne on karannut täysin käsistä. Vuoden alusta lähtien kaupungissa on tehty jo 150 pommi-iskua, mikä on siis enemmän kuin koko Ruotsissa yhteensä.
– Rotterdamissa räjähtää joka päivä ja usein samoissa osoitteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tilanne on ikään kuin normalisoitunut, toteaa Alankomaiden keskusrikospoliisin tutkimusosaston johtaja Edwin Bakker SVT:n uutisissa.
Pommi-iskujen kiihtyvä tahti on ymmärrettävästi herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa ja turvallisuuden tunne yhteiskunnassa on heikentynyt. Poliisin mukaan vuoden aikana on pidätetty 163 henkilöä räjäytyksiin liittyen.
– Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon se, kuinka kielteiset vaikutukset sillä on kansalaisten arkeen, toteaa Hollannin poliisijohdon tiedottaja Jasmijn de Vries.
Vaikka räjähdysten toteutustapa muistuttaa Ruotsia, Alankomaiden räjähdysten taustalla ei useinkaan ole rikollisjengien välisiä konflikteja. Ruotsissa väkivalta on usein sidoksissa jengiväkivaltaan ja huumekauppaan, kun taas Alankomaissa kyse on laajemmasta turvallisuusilmiöstä, jossa kotitekoisten räjähteiden käyttö on ”normalisoitunut” osaksi rikollista arkea.
Motivaatiot vaihtelevat, ja usein kyse on kiusanteosta tai pelottelusta, ei järjestäytyneestä jengisodankäynnistä. Yhteistä on lasten ja nuorten poikien käyttö iskujen suorittajina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.
Eduskunnan kyselytunnilla opposition vasemmistopuolueet tivasivat hallitukselta toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön puuttumiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että jo pitkään esimerkiksi ammattiliitot ovat nostaneet esille asiaan liittyviä ongelmia, mutta sosiaalidemokraatit eivät ole suostuneet edes kuulemaan tilanteesta.
Lue lisää
Lue lisää