LEHTIKUVA
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Hollannissa on tilastoitu peräti 678 pommi-iskua, kun Ruotsissa vastaava luku on “vain” 104. SVT:n kokoamien tietojen mukaan Hollanti on nyt Euroopan eniten räjäytysten koettelema maa ja Ruotsi tulee vasta kakkosena. Pommien räjäytyksistä on tullut osa rikollisten tapakäyttäytymistä.
Alankomaiden toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa tilanne on karannut täysin käsistä. Vuoden alusta lähtien kaupungissa on tehty jo 150 pommi-iskua, mikä on siis enemmän kuin koko Ruotsissa yhteensä.
– Rotterdamissa räjähtää joka päivä ja usein samoissa osoitteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tilanne on ikään kuin normalisoitunut, toteaa Alankomaiden keskusrikospoliisin tutkimusosaston johtaja Edwin Bakker SVT:n uutisissa.
Pommi-iskujen kiihtyvä tahti on ymmärrettävästi herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa ja turvallisuuden tunne yhteiskunnassa on heikentynyt. Poliisin mukaan vuoden aikana on pidätetty 163 henkilöä räjäytyksiin liittyen.
– Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon se, kuinka kielteiset vaikutukset sillä on kansalaisten arkeen, toteaa Hollannin poliisijohdon tiedottaja Jasmijn de Vries.
Vaikka räjähdysten toteutustapa muistuttaa Ruotsia, Alankomaiden räjähdysten taustalla ei useinkaan ole rikollisjengien välisiä konflikteja. Ruotsissa väkivalta on usein sidoksissa jengiväkivaltaan ja huumekauppaan, kun taas Alankomaissa kyse on laajemmasta turvallisuusilmiöstä, jossa kotitekoisten räjähteiden käyttö on ”normalisoitunut” osaksi rikollista arkea.
Motivaatiot vaihtelevat, ja usein kyse on kiusanteosta tai pelottelusta, ei järjestäytyneestä jengisodankäynnistä. Yhteistä on lasten ja nuorten poikien käyttö iskujen suorittajina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Alankomaiden hallitus ilmoitti maanantaina aloittavansa rajatarkastukset maarajoillaan. Niiden tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa. Saksa aloitti vastaavat rajatarkastukset syyskuussa.
Viikon suosituimmat
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
