
Albaani approprioi suomalaisuutta – tullaanko suomalaiseksi uimalla vai naimalla?
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra on viime aikoina tehnyt keskustelunavauksia Suomen väestörakenteen muutoksiin liittyen. Purran video Väestönmuutokset ja suomalaisuus on katsottavissa YouTubessa.
Purra toteaa videolla muun muassa, että eihän hänestä itsestään tulisi somalialaista, vaikka hän muuttaisi Somaliaan, pukeutuisi kaapuun, opettelisi kielen ja ryhtyisi väittämään itseään somalialaiseksi. Sen sijaan länsimaisiin kulttuureihin tuleville kulttuurien ja identiteettien omiminen ja ”oikeuksien” vaatiminen tuntuu olevan luontevampaa.
– Miksi suomalaisuus on oleellinen määrittäjä vain silloin, kun joidenkin kuuluminen sen piiriin kyseenalaistetaan, Purra kysyy.
Purran keskustelunavaukset ovat aiheuttaneet reippaanlaisesti somemölinää. Kiitettävän moni maahanmuuttajataustainen henkilö on kiirehtinyt kiivaasti julistautumaan supisuomalaiseksi.
Yksi kiihkeistä uussuomalaisista on vihreiden nuorten hallituksen jäsen ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Brigita Krasniqi, joka ilmoittaa olevansa suomalainen, koska on syntynyt Suomessa. Pari viikkoa aiemmin Krasniqi twiittasi albaniaksi olevansa aina albanialainen ja ylpeä siitä. Hän kertoi kosovonalbanialaisuuden olevan hänelle hyvin arvokas identiteetti.
Musta ei ole tullut "ehkä" Suomen kansalaista, vaan musta on tullut Suomen kansalainen ja suomalainen, koska olen täällä syntynyt. En ymmärrä, miten tällaisen argumentin jälkeen voi tosissaan väittää, ettei ole rasistinen? Tämä jos mikä on rasismia. https://t.co/XwXhaLR30X
— Brigita Krasniqi (@brigitakrasniqi) June 4, 2018
Somessa monet hämmentyivät vihreän feministin monijakoisesta identiteetistä. Arvostelijoilleen Krasniqi vastasi perisuvaitsevaiseen tapaan syyttämällä heitä aivan ensimmäiseksi rasismista.
– Niin? Mä olen ylpeä mun etnisestä taustasta. Samalla tavalla ku olen ylpeä mun suomalaisuudesta. Monilla suomalaisilla on etnistä taustaa. Wake up, Krasniqi selittää.
Seuraavaksi Twitter-kommentoija Teme kysyy, että ”saavatko suomalaiset olla myös ylpeitä etnisestä taustastaan vai onko se rasismia?”
– Kuule Teme, siitä vain, ole niin ylpeä kuin pystyt ja haluat, vastaa Krasniqi.
Teme jatkaa vinoilemalla, että ”eikö muuten koko suomalaisuuden pitänyt olla täysin keinotekoinen keksitty konsepti?”
Krasniqi vastaa, että myös Kosovon albaanit ovat ”yhtä keksitty kansa kuin suomalaiset”. Hänen mukaansa mitään ”absoluuttisia kansakuntia” ei ole olemassa.
Krasniqi kokee osallistuneensa vahvasti suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen:
No siis, olen uinut ja edustanut Suomea PM-kisoissa, oon opiskelija, ja maksanut veroja. Olen polnu.järjestön hallituksessa, perustanut Suomeen juuri uuden järjestön, jota puheenjohdan nyt. Eli oon osallistunut aika paljon ja kääriny hihat aika pitkällä. Mitäs sä oot tehnyt?😊 https://t.co/qtF7x1KfgP
— Brigita Krasniqi (@brigitakrasniqi) June 4, 2018
Brigita Krasniqi on siis uinut tiensä suomalaisuuteen. Monet muutkin Kosovon albaanit ovat kunnostautuneet urheilun saralla.
Saksan jalkapallomaajoukkueessa Erdoganin kannattajia
Suomen tunnetuin Kosovon albaani – Ibrahim Shkupollin ohella – lienee Perparim Hetemaj, joka on pelannut yhteensä 49 A-maaottelua Suomen jalkapallomaajoukkueessa. Tämän ohella Hetemaj on pelannut myös kreikkalaisissa, hollantilaisissa ja italialaisissa jalkapallojoukkueissa, mutta koska kyseessä eivät ole olleet maajoukkueet, hänestä ei välttämättä ole kosovonalbaanin ja suomalaisen lisäksi tullut myös kreikkalaista, hollantilaista ja italialaista.
Edes jalkapallo ei aina kuitenkaan riitä kotouttamaan: Saksassa koettiin äskettäin poliittinen jalkapallokohu, kun turkkilaistaustaiset Saksan maajoukkueen pelaajat lahjoittivat brittiläisten liigajoukkueidensa pelipaidat Turkin diktaattori Erdoganille saatteella ”kunnioituksesta presidenttiäni kohtaan”, kuten Iltalehti uutisoi.
Saksassa keskusteltiin jonkin aikaa siitä, että kenen maa, kenen maajoukkue ja kenen presidentti, mutta pelaajille ei tietenkään uskallettu antaa kenkää tästä tempauksesta.
Oma identiteetti
Keksitty kansa tai ei, suomalaiset tuntevat silti suurta kansallisylpeyttä omasta identiteetistään.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää