Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra on viime aikoina tehnyt keskustelunavauksia Suomen väestörakenteen muutoksiin liittyen. Purran video Väestönmuutokset ja suomalaisuus on katsottavissa YouTubessa.

Purra toteaa videolla muun muassa, että eihän hänestä itsestään tulisi somalialaista, vaikka hän muuttaisi Somaliaan, pukeutuisi kaapuun, opettelisi kielen ja ryhtyisi väittämään itseään somalialaiseksi. Sen sijaan länsimaisiin kulttuureihin tuleville kulttuurien ja identiteettien omiminen ja ”oikeuksien” vaatiminen tuntuu olevan luontevampaa.

– Miksi suomalaisuus on oleellinen määrittäjä vain silloin, kun joidenkin kuuluminen sen piiriin kyseenalaistetaan, Purra kysyy.

Purran keskustelunavaukset ovat aiheuttaneet reippaanlaisesti somemölinää. Kiitettävän moni maahanmuuttajataustainen henkilö on kiirehtinyt kiivaasti julistautumaan supisuomalaiseksi.

Yksi kiihkeistä uussuomalaisista on vihreiden nuorten hallituksen jäsen ja Fem-R-järjestön puheenjohtaja Brigita Krasniqi, joka ilmoittaa olevansa suomalainen, koska on syntynyt Suomessa. Pari viikkoa aiemmin Krasniqi twiittasi albaniaksi olevansa aina albanialainen ja ylpeä siitä. Hän kertoi kosovonalbanialaisuuden olevan hänelle hyvin arvokas identiteetti.

Somessa monet hämmentyivät vihreän feministin monijakoisesta identiteetistä. Arvostelijoilleen Krasniqi vastasi perisuvaitsevaiseen tapaan syyttämällä heitä aivan ensimmäiseksi rasismista.

– Niin? Mä olen ylpeä mun etnisestä taustasta. Samalla tavalla ku olen ylpeä mun suomalaisuudesta. Monilla suomalaisilla on etnistä taustaa. Wake up, Krasniqi selittää.

Seuraavaksi Twitter-kommentoija Teme kysyy, että ”saavatko suomalaiset olla myös ylpeitä etnisestä taustastaan vai onko se rasismia?”

– Kuule Teme, siitä vain, ole niin ylpeä kuin pystyt ja haluat, vastaa Krasniqi.

Teme jatkaa vinoilemalla, että ”eikö muuten koko suomalaisuuden pitänyt olla täysin keinotekoinen keksitty konsepti?”

Krasniqi vastaa, että myös Kosovon albaanit ovat ”yhtä keksitty kansa kuin suomalaiset”. Hänen mukaansa mitään ”absoluuttisia kansakuntia” ei ole olemassa.

Krasniqi kokee osallistuneensa vahvasti suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen:

Brigita Krasniqi on siis uinut tiensä suomalaisuuteen. Monet muutkin Kosovon albaanit ovat kunnostautuneet urheilun saralla.

Saksan jalkapallomaajoukkueessa Erdoganin kannattajia

Suomen tunnetuin Kosovon albaani – Ibrahim Shkupollin ohella – lienee Perparim Hetemaj, joka on pelannut yhteensä 49 A-maaottelua Suomen jalkapallomaajoukkueessa. Tämän ohella Hetemaj on pelannut myös kreikkalaisissa, hollantilaisissa ja italialaisissa jalkapallojoukkueissa, mutta koska kyseessä eivät ole olleet maajoukkueet, hänestä ei välttämättä ole kosovonalbaanin ja suomalaisen lisäksi tullut myös kreikkalaista, hollantilaista ja italialaista.

Edes jalkapallo ei aina kuitenkaan riitä kotouttamaan: Saksassa koettiin äskettäin poliittinen jalkapallokohu, kun turkkilaistaustaiset Saksan maajoukkueen pelaajat lahjoittivat brittiläisten liigajoukkueidensa pelipaidat Turkin diktaattori Erdoganille saatteella ”kunnioituksesta presidenttiäni kohtaan”, kuten Iltalehti uutisoi.

Saksassa keskusteltiin jonkin aikaa siitä, että kenen maa, kenen maajoukkue ja kenen presidentti, mutta pelaajille ei tietenkään uskallettu antaa kenkää tästä tempauksesta.

Oma identiteetti

Keksitty kansa tai ei, suomalaiset tuntevat silti suurta kansallisylpeyttä omasta identiteetistään.

Suomalaisten kansallisylpeys Euroopan huippua – useampi kuin joka neljäs ei hyväksyisi muslimia perheensä jäseneksi

Suomen Uutiset

Tagit