

Jussi Nukari
Anni Sinnemäen valinta oli vihreiltä ”härski lehmänkauppa” – miksi kokoomus vaikeni?
Helsingin valtuustosalissa koettiin keskiviikkona erikoinen näytelmä, kun valtuusto valitsi kokoomuksen tuella uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen (vihr.). Valtuusto nosti Sinnemäen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista kaupunkisuunnitteluun liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Tehtävään olisi ollut tarjolla myös nykyinen viranhaltija, DI Hannu Penttilä (sd.), jolla on lähes seitsemän vuoden työkokemus haettavana olevasta tehtävästä.
”Tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa”
Sinnemäki tulee nauttimaan tehtävässään 12 263 euron kuukausipalkkaa. Helsingin kaupungilla on yhteensä kolme apulaiskaupunginjohtajaa. Vaikka he ovat kaupungin ylimpiä viranhaltijoita, he ovat myös poliittisia henkilöitä, jotka valinnat heijastelevat valtuuston poliittisia voimasuhteita. Kolme apulaiskaupunginjohtajan tointa maksaa kaupungille sivukuluineen noin 750 000 euroa vuodessa.
”Pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.”
Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Nuutti Hyttinen paheksuu voimakkaasti Sinnemäen valintaa. Hän valottaa valinnan taustoja:
– Äänestystulos oli seuraava: Sinnemäki: 49, Penttilä: 34, lisäksi 2 tyhjää ääntä.Tulos edellytti käytännössä sitä, että koko kokoomusryhmä tuki Sinnemäkeä.
– Suljetusta lippuäänestyksestä huolimatta helppo tehdä valistunut arvaus, että Sinnemäkeä tukivat kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n ryhmät sekä kaksi vasemmistoliiton valtuutettua. Vastaavasti Penttilän 34 äänen saalis koostui SDP:n, PS:n, KESK:n, KD:n ja SKP:n ja osittain vasemmistoliiton äänistä.
Hyttisen mukaan Sinnemäen valintaa edelsi salikeskustelu, jossa puheenvuorot jakautuivat seuraavasti: vihreät ja demarit 3, perussuomalaiset 6, vasemmistoliitto 2 sekä keskusta ja kristillisdemokraatit 1. Erittäin huomionarvoista on Hyttisen mukaan se, ettei valtuuston suurin ryhmä, kokoomus, käyttänyt asiassa yhtään puheenvuoroa.
Hän kertoo kysyneensä omassa puheenvuorossaan kokoomuksen kantaa. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ihmetteli puheessaan, eikö kokoomukselle ole asiaan mitään sanottavaa.
– Äänestystuloksen näkemisen jälkeen en varsinaisesti ihmettele, miksi kokoomusvaltuutetut eivät puhuneet sanaakaan käsittelyn aikana, Hyttinen kertoo.
Sinnemäki oli palkinto Männistöstä, Sutisesta ja Palmiasta
– Vihreät saivat palkintonsa siitä, kun kannattivat ensin Lasse Männistön (kok.) ja sittemmin Pia Sutisen valintaa apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi ja sen jälkeen uhrasivat Palmian työntekijät kokoomuspolitiikalle oman etunsa nimissä, Hyttinen kirjoittaa blogissaan.
Hyttisen mukaan nyt nähty suhmurointi on kabinettipolitiikkaa pahimmillaan ja osoittaa melkoista kaupunkilaisten aliarviointia.
– Lisäksi Sinnemäkeä äänestäneet ottavat erittäin suuren riskin, erityisesti, kun meneillään on kaupungin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä yleiskaavahanke. Nähtäväksi jää, kuuluiko pakettiin myös vihreiden tuki Guggenheim-museolle. Joka tapauksessa pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.
Hyttinen arvioi, että tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa, saivatpa Guggenheim-museon tai eivät.
Kokoomuksen linja taas koetuksella
Kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin määritteli kesällä poliittiset virkanimitykset ”vanhanaikaisiksi”. Niin ikään kokoomus on luvannut suitsia julkisen sektorin kuluja. Nähtäväksi jää, koska kokoomuksen kenttä tarttuu johtajansa uuteen linjaan.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


IL: Demareilta jälleen räikeä poliittinen virkanimitys – puoluetoverille n. 9400 eur/kk
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.