

Luukkanen: Osa Venäjän sotilas- ja tiedustelupiireistä vastustaa ärhäkästi Putinin ja Trumpin tapaamista
KOMMENTTI | Kaikki eivät ole innostuneita Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien tapaamisesta. Itä-Euroopan yliopistolehtorina toimiva dosentti Arto Luukkanen (ps.) kertoo kolumnissaan itärajan takaa kantautuvista äänistä.
Tämän kuun 16. päivänä toteutettava USA:n ja Venäjän federaation valtionpäämiesten tapaaminen Helsingissä on herättänyt itänaapurissamme odotettua huomiota. Kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä innostuneita tästä vierailusta. Osa Venäjän vanhakantaisista sotilas- ja tiedustelupiireistä vastustaa yllättävän ärhäkkäästi tätä huippukokousta ja pelkää, että Vladimir Putin tekee siellä tarpeettomia myönnytyksiä USA:lle.
Vanhakantaisten sotilas- ja tiedustelupiirien niin sotilastiedustelussa (GRU) kuin siviilipuolella (FSB) edustajat ovat kirjoittaneet välikäsien kautta useita vastalauseita ”Zavtra”-nimiseen sanomalehteen. Kyseistä lehteä pidetään perustellusti Venäjän asevoimia lähellä olevien konservatiivisten piirien ja tiedustelumiesten omana lehtenä.
Sen päätoimittaja Alexander Andreyevitš Prohanovia on tituleerattu Venäjän pääesikunnan ”satakieleksi”. Nyt näyttää siltä, että hän on antanut lehdessä yllättävän paljon tilaa arvostelulle. Esimerkkinä tästä kirpakasta kritiikistä voidaan ottaa Aleksandr Nagornyin artikkeli ”Helsinki 2018 vai Malta 2.0”.
Nagornyi syytti aluksi vierailua valmistellutta kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Boltonia ”vaikutusvaltaiseksi ja radikaaliksi russofobiksi”, joka ei vaivautunut keskustelemaan Venäjän tiedustelumiehien kanssa vaan tapasi ainoastaan presidentti Putinin, ulkoministeri Sergei Lavrovin ja puolustusministeri Sergei Shoigun.
Artikkeli asettaa myös kyseenlaiseksi sen, mitä Venäjä mahdollisesti saa ja pitää tätä tapaamista merkkinä USA:n ”pehmeästä voimasta”. USA on näille miehille aina ja ikuisesti vihollinen: samalla kun jenkit käyvät ”proxy-sotaa” Syyriassa ja Ukrainassa Venäjää vastaan, se pyrkii ystävällisiin suhteisiin presidentin kanssa. Suurin pelko on kuitenkin se, että tapaamisesta tulee samanlainen myönnytysautomaatti kuin Gorbatsovin tapaamisista Reaganin kanssa. Niin Reykjavikissa kuin Maltalla 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa pidetyissä huippukokouksissa Neuvostoliitto hävisi joka kerta jotain.
Konservatiivit pelkäävät, että nyt käy kuten vuonna 2001, kun Venäjä luovutti Keski-Aasiasta USA:lle sotilastukikohtia ja pyrki täyttämään sen geopoliittisia toiveita ennen Irakin sotaa. Toisaalta, arvostelussa saattaa olla myös hieman mustasukkaisuutta sillä Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri ja vaikutusvaltainen tiedustelumies Nikolai Platonovitš Patrushev ei ollut saanut kutsua tapaamaan Boltonia.
Tämä artikkeli ja monet muut puheenvuorot kertovat jotain siitä miten yllättyneitä itänaapurissa ollaan näistä maailmanpolitiikan uusista käänteistä. Konservatiivit pelkäävät, että Trumpin tapaaminen merkitsisi myös jonkinlaista uuden liberaalisuuden aaltoa Venäjällä samaan aikaan kun lännessä pelätään, että Trump myy Naton, Baltian tai Saksan uudessa Műnchenin kokouksessa.
Arto Luukkanen
Helsingin yliopisto
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää