Arvosteli maahanmuuttajien lukutaitokoulutusta – sai potkut opiston johtokunnasta

Laura Huhtasaaren koulutwiitistä nostetun kohun yhteydessä keskusteltiin paljon koulujen politisoitumisesta. Otavan Opiston tapahtumasarja todistaa, että koulut on todellakin politisoitu lisäämällä lakiin ja opetussuunnitelmiin vaatimus monikulttuurisuuden edistämisestä, jota koululaitoksen piirissä toimivilla ihmisillä ei ole oikeutta kritisoida.

Tapahtumat saivat alkunsa keväällä, kun mikkeliläisessä Otavan Opistossa keskusteltiin 17-vuotta täyttäneille maahanmuuttajille tarkoitetun lukutaitokoulutuksen aloittamisesta. Jo aiemmin opistossa on järjestetty aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta. Opiston liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jere Liikanen (ps.) arvosteli esitettyä suunnitelmaa maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta. Asiasta noussut kohu on nyt johtanut siihen, että Liikanen on erotettu johtokunnasta.

Opetussuunnitelman mukaan lukutaitokoulutus ”on tarkoitettu kotoutumisen tueksi sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole omassa kotimaassaan tai muualla ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulutusta ja yleissivistystä, jotta he voisivat selviytyä suomalaisen yhteiskunnan asettamista haasteista opiskelulle, työssäkäynnille sekä käytännön arjen toiminnoille. Henkilö voi olla esimerkiksi kulttuurista jossa ei ole omaa kirjoituskulttuuria, vain suullinen perinne.”

”Räikeää valtion varojen tuhlausta”

Jere Liikanen piti koulutusta räikeänä veronmaksajien ja valtion varojen tuhlauksena. Hänen mielestään koulutuksen vähimmäisvaatimukset ovat aivan liian matalalla suhteutettuna koulutuksen kestoon ja valtiolta saatavan tuen määrään.

Liikanen kertoo, ettei missään tapauksessa vastusta kaikkea maahanmuuttajakoulutusta. Tässä tapauksessa vain kohderyhmä oli väärä.

– Mielestäni resurssit tulisi suunnata sellaisiin ihmisryhmiin, jotka tilastojen valossa kykenevät sulautumaan yhteiskuntamme toimiviksi jäseniksi, Liikanen toteaa Suomen Uutisille.

Turvallisuusuhkia

Lisäksi Liikanen oli huolissaan turvallisuusuhkista, jotka liittyvät kyseisen kohderyhmän tuomiseen kaupungin keskustaan nuorten lasten koulujen läheisyyteen. Liikanen viittaa erityisesti seksuaalirikosten riskiin. Lähteenään Liikanen oli käyttänyt Poliisiammattikorkeakoulun raportteihin sisältyviä tilastoja maahanmuuttajien rikoksista. Osa näistä aikuisopiskelijoista on jo saanut oleskeluluvan Suomeen, osalla turvapaikkaprosessi on vielä kesken.

– En koskaan saanut selkeää vastausta kysymykseeni, koulutetaanko ryhmissä myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, Liikanen kertoo.

– Maahan tuleville ihmisille tulee opettaa kieli ja kulttuuri. Mutta ei ole hyvä sijoittaa heitä lasten viereen, Jere Liikanen jatkaa.

– Parasta olisi, jos koulutus järjestettäisiin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. Siellä saataisiin valvottua, minkälaisia henkilöitä siellä on seassa.

Opetushallituksen ohjeiden mukaan opiskelijoille opetetaan myös ”yhteiskuntataitoja”, jotka pitävät sisällään muun muassa ihmisoikeudet, lastenoikeudet, tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden. Liikanen pitää epätodennäköisenä, että maahanmuuttajien arvomaailmaa, johon he ovat kasvaneet, voidaan tälläisellä koulutuksella muuttaa.

Liikanen jätti Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Hieman myöhemmin Mikkelin perussuomalaisten valtuustoryhmä julkaisi Uudessa Suomessa blogikirjoituksen, jossa jatkettiin kyseisen koulutuksen arvostelua. Kirjoituksen toinen allekirjoittaja oli Jere Liikanen, joka käytti siinä titteliä ”Otavan Opiston puheenjohtaja”.

Johtokunnan puheenjohtajan tittelillä annettu julkinen kritiikki maahanmuuttajakoulutusta kohtaan herätti kovan vastareaktion. Otavan Opiston henkilökunta irtisanoutui johtokunnan puheenjohtajan mielipiteistä ja paikallislehti Länsi-Savon päätoimittaja vaati Liikasen erottamista.

”Huolia ei olisi saanut tuoda julki”

Jälkeenpäin ajatellen Liikanen myöntää tehneensä virheen käyttäessään puheenjohtajan titteliään. Hän julkaisisi yhä saman kritiikin, mutta allekirjoittaisi sen perussuomalaisten valtuustoryhmän sihteerinä. Liikasen mukaan tittelin käyttö väärässä yhteydessä on suurin syy sille, että hänet kammettiin puheenjohtajan paikalta.

– Kukaan ei ole virallisesti kiistänyt ilmituomiani huolia tai tilastoja. Olenkin saanut kuvan, että ihmiset tietävät minun olevan oikeassa, mutta en vain olisi saanut tuoda asiaa julki, Liikanen sanoo.

– Erottamista edeltäneessä valiokuntakuulemisessa minulta kysyttiin, olenko rasisti ja koenko olevani kykenevä jatkamaan puheenjohtajana.

– Vastasin kysymyksiin: Ei, en ole rasisti. Koen olevani kykenevä jatkamaan tehtävässä, Jere Liikanen kertoo.

Opiston ja sen henkilökunnan toiminta on Liikasen mielestä ollut muilta osin erinomaista.

Kasvubisnestä

Johtokunnan ex-puheenjohtaja Liikasen mukaan maahanmuuttajakoulutus on ollut Otavan Opiston liikelaitokselle kasvubisnestä. Opiskelijoiden määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2015 yli sataan.

– Viimeisimpien tietojeni mukaan uusi luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmä on 20 oppilasta. Mikäli olen lukenut tilannetta rivien välistä oikein, ryhmiä halutaan kahmia tulevaisuudessa vielä lisää, Liikanen kertoo.

Jos koulutus on hyväksytty osaksi kotoutumissuunnitelmaa, valtio korvaa kaikki siitä aiheutuneet kulut Otavan Opistolle. Suomen Uutiset ei tavoittanut lomalla olevaa opiston rehtoria, eikä kukaan muukaan opistolla suostunut kommentoimaan tarkkoja opiskelijamääriä ja opiston maahanmuuttajakoulutuksesta saamia tuloja.

Opiskelijalle koulutus on ilmainen. Opiskelija saa opetuksen ja oppimateriaalin lisäksi maksuttoman lounaan ja päiväkahvin.

Monikulttuurisuuden tukeminen määrätty laissa

Kaupunginhallitus erotti lokakuun alussa Liikasen luottamuspulaan vedoten. Päätöksessään kaupunginhallitus toteaa, että ”lain mukaan vapaan sivistystyön on tuettava muun muassa yhteiskunnan eheyttä, tasa- arvoa, monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä.”

Koska monikulttuurisuuden tukeminen koulutuksessa on määritelty laissa, Otavan Opiston johtokunnan puheenjohtaja on kaupunginhallituksen mukaan toiminut lain vastaisesti kritisoidessaan maahanmuuttajien lukutaito-opetusta ja vääristänyt ”opiston mainekuvaa monikulttuurisena oppilaitoksena”.

Asiaa tutkinut valiokunta ”katsoo Jere Liikasen kannanottojen poikenneen selvästi Otavan Opiston ja myös Mikkelin kaupungin edustamista arvoista”, ja että Liikanen ei voi irrottautua puheenjohtajan roolistaan ilmaistessaan omia mielipiteitään.

”Jatkan selkä suorana”

Päällimmäisin tunne potkut saaneen Liikasen mielessä on huoli oman kunnan poliittisesta suunnasta nykyisten päättäjien käsissä. Hänen mielestään nykypolitiikassa ei ole tilaa faktoille, saati sitten perustellulle puheelle.

– Viimeisen viiden kuukauden aikana kukaan ei ole edes pyrkinyt osoittamaan esille tuomiani lukuja ja huolia vääriksi.

Nuori kuntapoliitikko vertaa politiikan tekemistä videopelien pelaamiseen.

– Jos videopelit ovat minulle jotain opettaneet, niin pahiksiin törmätessäni olen kulkemassa oikeaan suuntaan, Jere Liikanen sanoo.

– Jatkan valitsemallani tiellä, selkä suorana ja omatunto puhtaana.

Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri on valinnut Jere Liikasen yhdeksi piirin eduskuntavaaliehdokkaista.