

Talviliikennettä. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Berner julkaisi liikennemallinsa
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli torstaina selvitystään liikenteen uuden verojärjestelmän pohjaksi. Valtion omistama yhtiö perustettaisiin huolehtimaan tiestön kunnosta. Esityksessä poistettaisiin autovero sekä pienennetään ajoneuvo- ja polttoaineveron määrää.
Nämä ovat esityksiä, joiden voimaantulosta hallitus päättää keväällä joko kehysriihen tai hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Uusi yhtiö tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2018 alussa.
– Tämä on tärkeää, koska maakuntahallinto tulee voimaan seuraavana vuonna. Jos yhtiötä ei perusteta, merkittävä osa liikenteen hallinnosta siirtyisi maakuntien harteille, Berner perustelee.
Esityksistä tullee melkoinen kädenvääntö kevään ajaksi. Perussuomalaiset moittivat etukäteen etenkin arvioita, joiden mukaan liikenneveroa maksettaisiin autojen sijaintiseurannan avulla. Bernerin mukaan tällaista ei tule ainakaan heti eikä myöhemminkään ilman asiakkaan suostumusta.
Valtionyhtiö vastaisi tiestön kunnosta
Liikenneministeriö ehdottaa Suomeen valtionyhtiötä, joka vastaisi valtion liikenneverkon kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yhtiön toiminta ei riippuisi valtion taloudesta, vaan teitä hoidettaisiin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien.
Bernerin mukaan liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa. Rahapuolan vuoksi teillä on suuri korjausvelka, joten tilanne on tuskin kenenkään mielestä hyvä. Berner vetoaa suhtautumaan esityksiinsä ennakkoluulottomasti.
– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista. Ehdotuksemme lähtökohta on, että liikenteen kokonaiskustannukset eivät nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu, olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti, Berner totesi torstaina.
Liikenteen veropohja rapautuu jatkuvasti
Liikenteen rahoitusta uusitaan, koska myös liikenteen tuottamat verotulot muuttuvat. Liikenne tuottaa valtion veroista 7,3 miljardia eli peräti 13 prosenttia. Tiestön hoitoon tästä palautetaan vain murto-osa: 1,9 nuljardia euroa eli 3,4 prosenttia valtion menoista. Se on liian vähän, minkä vuoksi korjausvelka kasvaa jatkuvasti.
Liikenteen kasvihuonekaasuja on tarkoitus vähentää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se syö valtion tuloja, koska veroja kerätään päästöjen perusteella. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vähentäisi valtion verotuloja yli 1,2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Korjausvelka kasvaa
Tiestön korjausvelka on kasvanut hallituskauden alussa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla. Velkaa on kertynyt jo 2,5 miljardin euron edestä. Taantuma on vähentänyt tietöitä entisestään. Kun edellisellä vaalikaudella rahoitettiin liikennehankkeita 2,5 miljardin edestä, tällä kaudella rahoitetaan hankkeita vain 830 miljoonalla eurolla. Kaikesta pitäisi säästää.
Tämän vuoksi täytyisi liikennemäärärahat irrottaa valtion budjettitaloudesta. Sitä varten perustettaisiin valtion kokonaan omistama yhtiö. Se ei olisi portti yksityistämiseen, sillä omistuksen luovuttaminen ulkopuolelle vaatisi eduskunnan siunauksen.
Finavia hyvä esimerkki
Bernerin mukaan vastaavasta muutoksesta on jo hyviä esimerkkejä.
– Kun Finavia perustettiin hoitamaan lentokenttiä, pystyi se investoimaan taantumankin aikana Helsinki-Vantaan lentokenttään niin, että siitä tuli kansainvälisen liikenteen risteysasema, joka ruokkii myös Suomen matkailuelinkeinoa tehokkaasti. Valtion rahoilla ei tähän olisi pystytty, Berner toteaa.
Liikenneverkkoyhtiö pystyisi myös käyttämään nykyistä tehokkaammin EU:n investointitukia, kuten Finavia teki Vantaan lentokentällä. Berner etsii vertailukohtia myös telealan kilpailusta, joka vapautui vuonna 1987.
– Eivät senkään ajan päättäjät varmaankaan osanneet kuvitella, kuinka suuri merkitys päätöksillä on nykyaikana, Berner vertaa.
Esimerkkejä löytyy jo maailmalta
Liikenneyhtiöstä löytyy jo esimerkkejä maailmalta. Itävallan teitä hallinnoi valtion omistama osakeyhtiö. Vastaavaa suunnitellaan myös Saksassa. Italiassa kansallisesti merkittäviä teitä hallinnoi valtion omistama julkinen yhtiö. Portugalissa tie –ja rautatieverkosta vastaa valtion omistama yhtiö. Britanniassa valtion omistama yritys Highways England vastaa valtatieverkon hallinnoinnista.
Berner esittää 1,6 miljardin euron veronkevennyksiä. Autoverosta, 853 miljoonaa, luovuttaisiin kokonaan. Ajoneuvovero pienenisi. Polttoainevero pienenisi 200 miljoonaa euroa. Alv:n kompensoiminen nostaisi veronkevennyksen 1,6 miljardiin euroon.
Uusi järjestelmä toimisi siten, että liikenneverkkoyhtiö myöntäisi toimintalupia erilaisille toimijoille, joita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja autoliikkeet. Ne maksavat liikenneverkkoyhtiölle könttäsumman ja tarjoavat palveluitaan kuluttajille.
Kuluttaja ostaisi operaattorilta tienkäyttöpalvelun. Se olisi aikaan perustuva vuosi- tai kuukausimaksu. Palveluoperaattorit voivat tulevaisuudessa tarjota muunkinlaisia palveluita, kuten myös kilometripohjaisia maksuja, jos asiakas niin haluaa. Kilometripohjainen maksu voisi olla monelle asiakkaalle edullisempi kuin kiinteä vuosimaksu.
Berner esitteli esimerkkilaskelmana Sofian, joka ajaa pienikulutuksisella Ford Fiestalla 12 000 kilometriä vuodessa. Nyt sen verot ja maksut ovat 701 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa hän maksaisi vuoden asiakasmaksulla 654 euroa eli vajaat viisikymppiä nykyistä vähemmän.
Kilometrimaksulla Sofia säästäisi 140 euroa, kun maksut jäisivät 561 euroon.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sampo Terho Bernerin esityksestä: autoilijoiden kustannuksia ei saa lisätä

Slunga-Poutsalolta kylmää kyytiä liikennemallille: ”Siellä se kyttäysjärjestelmä edelleen luuraa”
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











