

Talviliikennettä. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Berner julkaisi liikennemallinsa
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli torstaina selvitystään liikenteen uuden verojärjestelmän pohjaksi. Valtion omistama yhtiö perustettaisiin huolehtimaan tiestön kunnosta. Esityksessä poistettaisiin autovero sekä pienennetään ajoneuvo- ja polttoaineveron määrää.
Nämä ovat esityksiä, joiden voimaantulosta hallitus päättää keväällä joko kehysriihen tai hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Uusi yhtiö tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2018 alussa.
– Tämä on tärkeää, koska maakuntahallinto tulee voimaan seuraavana vuonna. Jos yhtiötä ei perusteta, merkittävä osa liikenteen hallinnosta siirtyisi maakuntien harteille, Berner perustelee.
Esityksistä tullee melkoinen kädenvääntö kevään ajaksi. Perussuomalaiset moittivat etukäteen etenkin arvioita, joiden mukaan liikenneveroa maksettaisiin autojen sijaintiseurannan avulla. Bernerin mukaan tällaista ei tule ainakaan heti eikä myöhemminkään ilman asiakkaan suostumusta.
Valtionyhtiö vastaisi tiestön kunnosta
Liikenneministeriö ehdottaa Suomeen valtionyhtiötä, joka vastaisi valtion liikenneverkon kunnosta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä. Yhtiön toiminta ei riippuisi valtion taloudesta, vaan teitä hoidettaisiin kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeista lähtien.
Bernerin mukaan liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista, sillä valtion varat eivät riitä ylläpitämään, saati kehittämään valtion liikenneverkkoa. Rahapuolan vuoksi teillä on suuri korjausvelka, joten tilanne on tuskin kenenkään mielestä hyvä. Berner vetoaa suhtautumaan esityksiinsä ennakkoluulottomasti.
– Emme ole lisäämässä liikenteen kustannuksia emmekä rajoittamassa tai seuraamassa kansalaisten liikkumista. Ehdotuksemme lähtökohta on, että liikenteen kokonaiskustannukset eivät nousisi ja liikenteen käyttäjillä olisi vapaus valita haluamansa palvelu, olipa se pelkkää tienkäyttöä tai liikenteen palvelupaketti, Berner totesi torstaina.
Liikenteen veropohja rapautuu jatkuvasti
Liikenteen rahoitusta uusitaan, koska myös liikenteen tuottamat verotulot muuttuvat. Liikenne tuottaa valtion veroista 7,3 miljardia eli peräti 13 prosenttia. Tiestön hoitoon tästä palautetaan vain murto-osa: 1,9 nuljardia euroa eli 3,4 prosenttia valtion menoista. Se on liian vähän, minkä vuoksi korjausvelka kasvaa jatkuvasti.
Liikenteen kasvihuonekaasuja on tarkoitus vähentää 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se syö valtion tuloja, koska veroja kerätään päästöjen perusteella. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vähentäisi valtion verotuloja yli 1,2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Korjausvelka kasvaa
Tiestön korjausvelka on kasvanut hallituskauden alussa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla. Velkaa on kertynyt jo 2,5 miljardin euron edestä. Taantuma on vähentänyt tietöitä entisestään. Kun edellisellä vaalikaudella rahoitettiin liikennehankkeita 2,5 miljardin edestä, tällä kaudella rahoitetaan hankkeita vain 830 miljoonalla eurolla. Kaikesta pitäisi säästää.
Tämän vuoksi täytyisi liikennemäärärahat irrottaa valtion budjettitaloudesta. Sitä varten perustettaisiin valtion kokonaan omistama yhtiö. Se ei olisi portti yksityistämiseen, sillä omistuksen luovuttaminen ulkopuolelle vaatisi eduskunnan siunauksen.
Finavia hyvä esimerkki
Bernerin mukaan vastaavasta muutoksesta on jo hyviä esimerkkejä.
– Kun Finavia perustettiin hoitamaan lentokenttiä, pystyi se investoimaan taantumankin aikana Helsinki-Vantaan lentokenttään niin, että siitä tuli kansainvälisen liikenteen risteysasema, joka ruokkii myös Suomen matkailuelinkeinoa tehokkaasti. Valtion rahoilla ei tähän olisi pystytty, Berner toteaa.
Liikenneverkkoyhtiö pystyisi myös käyttämään nykyistä tehokkaammin EU:n investointitukia, kuten Finavia teki Vantaan lentokentällä. Berner etsii vertailukohtia myös telealan kilpailusta, joka vapautui vuonna 1987.
– Eivät senkään ajan päättäjät varmaankaan osanneet kuvitella, kuinka suuri merkitys päätöksillä on nykyaikana, Berner vertaa.
Esimerkkejä löytyy jo maailmalta
Liikenneyhtiöstä löytyy jo esimerkkejä maailmalta. Itävallan teitä hallinnoi valtion omistama osakeyhtiö. Vastaavaa suunnitellaan myös Saksassa. Italiassa kansallisesti merkittäviä teitä hallinnoi valtion omistama julkinen yhtiö. Portugalissa tie –ja rautatieverkosta vastaa valtion omistama yhtiö. Britanniassa valtion omistama yritys Highways England vastaa valtatieverkon hallinnoinnista.
Berner esittää 1,6 miljardin euron veronkevennyksiä. Autoverosta, 853 miljoonaa, luovuttaisiin kokonaan. Ajoneuvovero pienenisi. Polttoainevero pienenisi 200 miljoonaa euroa. Alv:n kompensoiminen nostaisi veronkevennyksen 1,6 miljardiin euroon.
Uusi järjestelmä toimisi siten, että liikenneverkkoyhtiö myöntäisi toimintalupia erilaisille toimijoille, joita ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja autoliikkeet. Ne maksavat liikenneverkkoyhtiölle könttäsumman ja tarjoavat palveluitaan kuluttajille.
Kuluttaja ostaisi operaattorilta tienkäyttöpalvelun. Se olisi aikaan perustuva vuosi- tai kuukausimaksu. Palveluoperaattorit voivat tulevaisuudessa tarjota muunkinlaisia palveluita, kuten myös kilometripohjaisia maksuja, jos asiakas niin haluaa. Kilometripohjainen maksu voisi olla monelle asiakkaalle edullisempi kuin kiinteä vuosimaksu.
Berner esitteli esimerkkilaskelmana Sofian, joka ajaa pienikulutuksisella Ford Fiestalla 12 000 kilometriä vuodessa. Nyt sen verot ja maksut ovat 701 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa hän maksaisi vuoden asiakasmaksulla 654 euroa eli vajaat viisikymppiä nykyistä vähemmän.
Kilometrimaksulla Sofia säästäisi 140 euroa, kun maksut jäisivät 561 euroon.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sampo Terho Bernerin esityksestä: autoilijoiden kustannuksia ei saa lisätä

Slunga-Poutsalolta kylmää kyytiä liikennemallille: ”Siellä se kyttäysjärjestelmä edelleen luuraa”
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää












