
Britannian kummallinen vaalitapa – neljä miljoonaa ääntä kankkulan kaivoon
Britannian vaaleissa tapahtui suuri yllätys, kun hallitseva konservatiivipuolue nousi oikeaan jytkyvoittoon. Vielä vaalien alla ennustettiin, ettei mikään puolue saisi riittävää enemmistöä. Konservatiivit saivat kuitenkin parlamenttiin yksinkertaisen enemmistön, eikä odotettua koalitiohallitusten aikaa tulekaan.
Tämä merkitsee myös sitä, että Britannia äänestää vuonna 2017 EU-jäsenyydestä. Niin on konservatiivinen pääministeri David Cameron luvannut, jos hän voittaa vaalit, kuten nyt kävi. Britannian ero EU:sta on nyt lähempänä kuin koskaan.
51 prosenttia paikoista
Konservatiivit saivat tiukassa vaalissa 51 prosenttia parlamentin paikoista. Tämä mahdollistaa Britanniassa perinteisen yhden puolueen hallituksen. Edellisellä vaalikaudella konservatiivit jäivät niukasti enemmistöstä. He ottivat hallitukseen apupuolueekseen liberaalit, mihin ei nyt ole välttämätöntä tarvetta.
Jaossa oli kaikkiaan 650 paikkaa. Konservatiivit saivat 331 paikkaa, missä oli lisäystä 28 paikan verran. Työväenpuolue menetti 25 paikkaa jääden 232 paikkaan.
Kolmanneksi eniten, 56 paikkaa sai Skotlannin kansallispuolue SNP. Työväenpuolueen liittolainen sai vaalivoiton, mutta söi samalla työväenpuolueen ääniä.
EU-vaaleissa hyvin menestynyt itsenäisyyspuolue Ukip sen sijaan menetti toisen paikkansa jääden vain yhteen paikkaan. Vain vihreät saivat yhtä vähän paikkoja. Eräät alueelliset pikkupuolueet saivat muutamia paikkoja.
Enemmistövaalitapa sortaa häviäjiä
Britannian vaalitavan ennustettiin tulevan jo näissä vaaleissa tiensä päähän. Ennusteiden mukaan näytti pitkästä aikaa siltä, ettei mikään puolue olisi saanut enemmistöä, jolloin oltaisiin jouduttu pakon edessä siirtymään muualla Euroopassa tyypilliseen koalitiohallitukseen, jossa tarvittavaa enemmistöä haetaan liittoutumalla toisten puolueiden kanssa.
Ennusteen mukaan työväenpuolue olisi voinut liittoutua Skotlannin kansallispuolue SNP:n kanssa. Skotlanti olisi epäilemättä hyötynyt tästä liitosta. Nyt vaikutti Skotlannin kansallisuusaate osaltaan niin, ettei työväenpuolue saanut haluamaansa vaalivoittoa.
Työväenpuolueen, liberaalien ja Skotlannin kansallispuolueen johtajat ilmoittivat heti vaalien jälkeen eroavansa puolueensa johdosta.
Häviäjien äänet menevät hukkaan
Britannia on jaettu 649 vaalialueeseen, joista ainoastaan voittaja pääsee parlamenttiin. Tällöin häviäjien äänet menevät hukkaan. Britanniassa on kysytty yhä laajemmin, kuinka demokraattinen tämä vaalitapa oikeastaan on.
Kun konservatiivit saivat paikoista 51 prosenttia, äänistä se sai vain 36,9 prosenttia. Työväenpuolue ei jäänyt kovin kauas: se sai 30,4 prosenttia äänistä, paikoista se sai 35 prosenttia.
Ukipin ja SNP:n synkkä paradoksi
Itsenäisyyspuolue Ukip kärsi tolkuttomasta vaalitavasta kaikkein eniten: puolue sai kolmanneksi eniten ääniä: 12,6 prosenttia eli sen kannatus liikkuu samoissa lukemissa ruotsidemokraattien (12,86) tai Tanskan kansanpuolueen (12,3) kanssa. Ääniä Ukipille kertyi noin 3,9 miljoonaa.
Tanskan kansanpuolue sai saaliillaan 22 paikkaa, ruotsidemokraatit 49 paikkaa. Suomessakin sillä saisi noin 24 paikkaa. Hallitukseen eivät Ruotsin ja Tanskankaan puolueet ole vielä päässeet. Mutta Britanniassa on neulansilmä säädetty vielä kireämmälle.
Skotlannin kansallispuolue sai 4,7 prosentin äänisaaliillaan 56 kertaa enemmän paikkoja kuin Ukip 12,6 prosentilla. Tämä johtuu siitä, että SNP sai johtoaseman lukuisilla Skotlannin vaalialueilla.
Mutta Ukipin politiikka ei ole mennyt hukkaan: se on pitänyt kansan EU-kriittisiä tunteita esillä niin, että myös konservatiivit ovat joutuneet reagoimaan siihen, mikä on epäilemättä osaltaan nostanut konservatiivien äänisaalista.
Mutta samalla tämä konservatiivien jytky antoi ehkä lisäaikaa vaalitavalle, joka lienee joka tapauksessa tulossa tiensä päähän.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















