Ruotsalaiselle huippudesignerille annettiin tehtäväksi suunnitella suomalaisille uusi kansallisidentiteetti. Lopputulos muistuttaa hämmästyttävällä tavalla perussuomalaisten puoluekokouksen teemagrafiikkaa.

NÄKÖKULMA | Kun suomalaiset kuulivat syyskuussa, että Suomen uutta kansallisidentiteettiä aletaan puuhata ruotsalaisin voimin, monet joko huokaisivat syvään tai löivät kätensä otsaan – taasko pitää olla hännystelemässä läntistä isoveljeä? Eikö Suomi muka itse pysty edes omaa visuaalista identiteettiään luomaan?

Hankkeen puuhaporukka, luova toimisto Bob the Robot ei purnausta kuitenkaan jaksanut kuunnella, vaan istutti suunnittelupöytään Henrik Nygrenin. Hän on ”yksi naapurimaan vaikutusvaltaisimmista ja palkituimmista designereistä”, ainakin mainospuheiden mukaan. Ehkä oikeastikin, ken tietää.

Puuhamiehet evästivät Nygreniä välttämään Suomen lippua tai leijonaa tai muita vastaavia, koska äärioikeisto oli kuulemma ”kaapannut vanhat hyvät symbolit ja tehnyt kansallisylpeyden osoittamisen vaikeaksi.”

”Haaste oli pelottava, mutta otin sen tietenkin vastaan”, Nygren kuvaili tulevaa luomistyötään ja vetäytyi sitten suunnittelukammioonsa. Kului laskematon määrä minuutteja, tunteja, päiviäkin.

Lopulta valkea savu nousi kammion tornista, ja suuri suunnittelija laskeutui hurraavien ja iloissa piehtaroivien kuolevaisten joukkoon. Tuomisinaan hänellä oli tarkoin valikoitu joukko mustavalkokuvia, joihin oli sijoiteltu mitä hienoimpia graafisia elementtejä – sinisiä palkkeja. Maisemiakin niissä oli. Ja koivuja. Niin hienoja olivat ne palkit ja maisemat ja koivut, ettei moista ollut köyhässä ja kurjassa Suomessa vielä koskaan nähty.

1417770672569

Uusi kansallisidentiteettimme, olkaatten hyvät!

Mustavalkokuvia, palkkeja ja uusia kansallisuustuntemuksia oli juhlittava asianmukaisesti. Nyt ei ollut pihistelyn aika.

Uusi identiteetti lanseeratiin Euroopan suurimman luovuuden festivaalin Eurobestin tilaisuudessa Finlandia-talolla. Lanseeraus oli tietenkin festivaalin päätapahtuma, eihän sitä nyt joka päivä uusia kansallisidentiteettejä synny.

Uutta identiteettiä esimerkitettiin rohkeasti suomalaisten hetkien ja ikonisten brändien kautta. Identiteettiä tulkitsi muun muassa koppalakkitekstiileistään tunnettu Finlayson, joka toi lavalle jättiläislakanan, jossa ”yhdistyy Tom of Finlandin ja Suomen uusi kansallisidentiteetti”.

Niin homoa. Niin ihanaa.

Kaiken sen uudenlaisen kansallisen riemun keskellä on kuitenkin pakko kysyä: mitä mahtaa naapurimaan palkittu designer Henrik Nygren pohtia, kun hän tajuaa, että hänen identiteettiluomuksensa on aivan samanlainen kuin perussuomalaisten puoluekokouksen teemagrafiikka?

En malta olla tekemättä kaksi marjaa –kiepausta:

identiteetti

Taustan valokuva on identtinen. Perussuomalaisten sininen palkki ei ole täsmälleen oikealla kohdalla, mutta alemmassa kuvassa osutaan jo melko lähelle. Bonuksena kuvassa näkyy vastavalitun puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon tuuletus.

Puoluekokous069small

Kuvan taustalla näkyvän perussuomalaisten teemagrafiikan suunnitteli joensuulainen Mainostoimisto Fabrik.

En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun Ruotsista tilattu huippusuunnittelija nykertää pitkään ja hartaasti uutta Suomi-identiteettiä, koska väärät tahot ovat kaapanneet vanhat symbolit. Lopputuloksena syntyy materiaalia, jota edistykselliset voimat ihastelevat skumppalasien kilistysten säestämänä Euroopan suurimmassa luovuushäppeningissä tajuamatta, että ihan samat koivut ja palkit löytyivät perussuomalaisten puoluekokouksesta.

Mitä tästä opimme?

Ehkä sen, että jos kaivataan kansakunnalle uutta identiteettiä, ei sitä ole aina välttämättä viisasta lähteä etsimään kaukaa merten takaa nimekkäiltä designereilta. Joskus saattaa riittää, että tarttuu puhelimeen ja soittaa joensuulaiselle mainostoimistoalan pienyrittäjälle. Hänellä kun saattaa olla selkäytimessään melko vankka ajatus siitä, mistä suomalainen kansallistunne on tehty.

LISÄYS klo 13:19. Kuten tarkkasilmäinen lukija havaitsi, Kaksi marjaa -kuvassa on käytetty täsmälleen samaa valokuvaa. Asia paljastuu lähimmän koivupuun alaosaa tarkastellessa.

Matias Turkkila