LEHTIKUVA
Disney-yhtiön suurelokuvaksi kaavailtu, woke-teemoilla koristeltu Lumikki-sadun uusintaversio ottaa paikkansa 2000-luvun merkittävien elokuvafloppien joukossa. Epäonnistumista selittää ajan hengen vaihtuminen toisenlaiseksi kuin se vielä elokuvaa kuvattaessa oli. Ennusmerkit olivat tosin näkyvillä jo tuotantovaiheessa.
Klassisen Lumikki-sadun 2020-luvun Disney-uudelleenversioinnin lässähtäminen oli selvää jo elokuvan ensi-iltaviikonloppuna maaliskuussa, jolloin tuotot jäivät avausviikonloppuna noin 44,3 miljoonaan dollariin Yhdysvalloissa ja 87,3 miljoonaan dollariin globaalisti.
Summat voivat kuulostaa suurilta, mutta Disney-mittaristolla tämä on merkittävä alisuoriutuminen. Disney-elokuvien lähihistoriassa vain vuoden 1996 elokuva 101 Dalmatialaista on avannut Yhdysvalloissa Lumikkia huonommin. Inflaatiokorjattuna vuoden 2025 rahaan tuotot ovat kuitenkin tuplasti isommat. Jopa Tim Burtonin ohjaama Dumbo tienasi ensi-iltaviikonloppunaan Lumikkia enemmän vuonna 2019 (46 miljoonaa).
Lumikin budjetti on mediatietojen mukaan liki 250 miljoonaa dollaria, minkä päälle tulevat vielä markkinointikulut, joten Lumikin pitäisi kerätä todella suuria katsojamääriä, että elokuva pääsisi edes omilleen. Nyt näin ei näytä käyneen.
Kirjoitus oli seinällä jo tuotantovaiheessa. Marc Webbin ohjaama elokuva kohtasi vastustusta niin näyttelijävalintojensa, poliittisten teemojensa kuin lyhytkasvuisia hahmoja koskevan kritiikin vuoksi.
Perinteisessä Lumikki-sadussa Lumikki seikkailee seitsemän kääpiön seurassa, mutta uudessa Disney-versiossa kääpiöt on tehty tietokonegrafiikalla ja elokuvan teeman mukaan ne eivät ole kääpiöitä, vaan eri pituuksia, sukupuolia ja etnisyyksiä edustavia ”maagisia olentoja”. Ratkaisun on helppo nähdä olevan woke-ideologian vaatimuksien mukainen.
Elokuvan tekijöiden epäillään muuttaneen kääpiöhahmojaan, kun vuonna 2022 lyhytkasvuinen näyttelijä Peter Dinklage kritisoi tulevan elokuvan sisältöä taantumukselliseksi WTF-podcastissa.
Lumikki-pääosaa esittää latinotaustainen Rachel Zegler, mikä myös on ihmetyttänyt elokuvayleisöä, koska alkuperäinen Lumikki-satu kertoo prinsessasta, jonka iho on lumenvalkea.
Alkuperäisessä Lumikki-sadussa Lumikki päätyy yhteen prinssin kanssa. Kukaan tuskin yllättyy, että tämäkään perinteinen tarinalinja ei ole kelvannut uuteen woke-elokuvaan. Pääosan esittäjän Zeglerin mukaan tällä kertaa Lumikki ei tule miehen pelastamaksi eikä unelmoi oikeasta rakkaudesta.
Lisäksi Zegler on kommentoinut alkuperäistä Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvaa kutsumalla sitä kummalliseksi, koska Lumikki on ihastunut ”mieheen, joka käytännössä vainoaa häntä”. Zegler on myös elokuvan markkinoinnin yhteydessä esittänyt Palestiinaa tukevia kommentteja.
Paitsi elokuvayleisö, myös kriitikot suhtautuvat uuteen Lumikkiin nihkeästi. Brittilehti Guardianin mukaan elokuva on ”varpaita kihartavan kamala”, jota katsoessa katsoja toivoo vain pääsevänsä eroon kurjuudestaan.
Ilta-Sanomien mukaan uusi Lumikki on ”tasapaksu prinsessahöttö, joka jättää katsojalle lähinnä hämmentyneen olon”.
Jo Lumikki-elokuvan ensi-ilta Los Angelesissa oli vaisu tilaisuus, jossa toimittajia ei edes päästetty haastattelemaan näyttelijöitä punaiselle matolle. Käytännön taustalla arvellaan olleen etenkin pääosan esittäjä Zeglerin valmius käyttää mediaslotti Palestiina-aktivismiin.
Miksi asiat sitten ovat menneet siten kuin ne menivät, ja miksi yleisö ei ole ottanut uutta Lumikki-elokuvaa vastaan sillä tavalla kuin oli etukäteen odotettu?
Yksinkertaisin ja selkein vastaus näyttää olevan, että Lumikki on woke-aikakaudella kuvattu woke-elokuva, jonka ensi-ilta sattui ajoittumaan woken jälkeiseen aikaan. Epäonnistumista siis selittää ajan hengen vaihtuminen toisenlaiseksi kuin se vielä elokuvaa kuvattaessa oli.
Ei ole helppoa pistemäisesti osoittaa tarkkaa hetkeä sille, jolloin woke-aikakausi saapui päätökseensä. Laajasti jaetun näkemyksen mukaan tämä hetki kuitenkin oli 5. marraskuuta viime vuonna, eli päivänä, jolloin Donald Trump valittiin toisen kerran Yhdysvaltojen presidentiksi.
Mistä sitten tiedämme woken olevan ohi? Yksi todiste voisi olla se, että ihmisten ulossulkeminen, cancelointi, mielipiteiden vuoksi on menettänyt tehonsa. Yleisradion entinen johtaja, entinen kansanedustaja Mikael Jungner kommentoi omaa havaintoaan X:ssä.
Yritys potkia ministerin avustaja ulos hölmön lausunnon takia lässähti lähtötelineisiin.
— Mikael Jungner (@MikaelJungner) May 3, 2025
Woke on tosiaan kuollut.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Raision kaupungin saaman palautteen vuoksi lapsille ja nuorille suunnattu Harry Potter -tapahtuma korvataan Taikuutta Raisiossa -tapahtumalla (TS 3.5.). - Ahdasmielisyys, joka ei lautapeli Afrikan tähden kanssa Turussa onnistunut, kohdistetaan nyt Raisiossa Harry Potteriin, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Perussuomalaisten pormestariehdokas Turussa, Vilhelm Junnila vastustaa autoilun rajoittamista. Hän esittää kehitystä, joka tukee kaupunkilaisten arkea ja taloutta. Turussa hän näkee paljon mahdollisuuksia, mutta kritisoi kaupunkia velkaantumisesta ja kalliiden hankkeiden, kuten raitiotien, rahoittamisesta. Junnila näkee raitiotien jopa lisäävän ongelmia maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä.
Donald Trump lupasi kongressissa pitämässään linjapuheessa rauhaa Ukrainaan, veronalennuksia ja työpaikkoja amerikkalaisille ja teollisuusyritysten paluuta Yhdysvaltoihin. Hän iloitsi siitä, että laiton siirtolaisuus on saatu kuriin, woke-ideologia on poistettu valtionhallinnosta ja kouluista ja että miehet eivät enää pääse urheilemaan naisten sarjoihin.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
