Eduskunnan puhemies Maria Lohela sanoo Suomen menettäneen Mauno Koivistossa suuren parlamentaarisen demokratian tukijan. Lohelan mukaan Koiviston työ suomalaisen parlamentarismin vahvistamiseksi on arvoltaan mittaamaton.

– Keväällä 1981 pääministeri Koivisto kieltäytyi suostumasta presidentin erovaatimukseen, koska hän katsoi hallituksellaan olevan eduskunnan enemmistön tuen. Parlamentaarinen hallitustapa maassamme alkoi vahvistua tästä tulkinnasta lähtien. Presidenttinä Mauno Koivisto toimi vahvistaakseen eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen valtaa suhteessa presidentti-instituutioon. Hän asetti parlamentaarisen demokratian periaatteen oman valta-asemansa edelle.

– Jo ensimmäisellä Koiviston presidenttikaudella maassamme tehtiin valtiosääntöuudistuksia, jotka vahvistivat eduskunnan enemmistön valtaa ja poistivat määrävähemmistösäännöksiä. Koiviston tavoitteet vahvasta suomalaisesta parlamentarismista toteutuivat vuoden 2000 perustuslaissa.

Puhemies muistuttaa Mauno Koiviston puusepän poikana polveutuneen kansasta. Hän teki työnsä kansanvallan puolesta.

Eduskunta kunnioittaa presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä ja pitää hiljaisen hetken täysistunnossa tiistaina 16.5. 2017 klo 14.

SUOMEN UUTISET