

LEHTIKUVA
Eduskunta kunnioitti presidentti Koiviston muistoa hiljaisella hetkellä
Eduskunta kunnioitti presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä ja piti hiljaisen hetken täysistunnossa.
Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.
Muistosanat presidentti Koivistolle lausui puhemies Maria Lohela:
Arvoisat edustajat,
Perjantaina meidät tavoitti suruviesti presidentti Mauno Koiviston poismenosta. Otimme tiedon vastaan syvästi murheellisina, sillä hänen elämänsä on ollut niin tärkeä osa meidän kaikkien suomalaisten yhteistä kertomusta isänmaastamme.
Vakaus ja vastuu. Jos Mauno Koiviston poliittinen ajattelu pitäisi tiivistää kahteen sanaan, ehkä nämä olisivat ne sanat. Vakaa ulkopolitikka, vastuullinen talouspolitiikka. Historian ymmärtäminen, syvä sivistys ja huumorintaju rakensivat persoonan, jota niin monet suomalaiset ihailivat.
Koivisto ei juuri koskaan suoraan sanonut, miten asiat ovat vaan miten ne eivät näyttäisi olevan. Tämä tapa ajatella asioita vastakohtien avulla tuli esille jo Koiviston työskennellessä sodan jälkeen satamassa. ”Vaikka siellä jatkuvasti riidellään politiikasta, se ei tässä levottomuuden ja epävarmuuden täyttämässä maailmassa liene mikään erityisen onneton paikka”, hän sanoi.
Koivisto oli lapsesta lähtien kokenut maailman levottomuutta ja epävarmuutta. Sota, sataman poliittiset taistelut ja kylmän sodan jännitys loivat varovaisen varjon Koiviston maailmankuvaan. Hän käytti usein sanoja ”lienee” ja ”ilmeisesti”.
Nämä sanat kertoivat varovaisuudesta, mutta eivät toivottomuudesta. Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti. Juuri näin Mauno Koivisto toimi.
Kylmän sodan aikana Koivisto rakensi taitavasti yhteyttä idän ja lännen välille, myöhemmin hän vahvisti Suomen yhteyksiä muuhun Eurooppaan. Koiviston aikana Suomi liittyi Euroopan neuvostoon ja aloitti neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä. Samana päivänä, kun Koivisto luovutti presidentin tehtävän seuraajalleen, Suomen jäsenyysehdot vahvistettiin Brysselissä.
Koiviston mielestä kansainvälisten suhteiden myönteisen kehityksen paras tae on lisääntyvä keskinäinen taloudellinen riippuvuus ja vähenevä eriarvoisuus. Näiden asioiden puolesta hän toimi.
Mauno Koiviston poliittisen työn arvokkain perintö on kuitenkin suomalaisen kansanvallan vahvistaminen. Vaikka hän ei koskaan pyrkinyt eduskuntaan, häntä voidaan pitää suurena suomalaisena parlamentarismin edistäjänä.
Eduskunnan aseman vahvistuminen alkoi vuonna 1981, jolloin pääministeri Koivisto kieltäytyi suostumasta presidentin erovaatimukseen, koska katsoi hallituksellaan olevan eduskunnan enemmistön tuki. Presidenttinä Koivisto vahvisti eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen asemaa suhteessa presidentti-instituutioon. Koiviston tavoitteet vahvasta suomalaisesta parlamentarismista lopulta monelta osin toteutuivat vuoden 2000 perustuslaissa.
Koiviston mukaan ”parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään”. Tämä lausahdus voidaan nähdä kannanottona vallan kolmijaon puolesta, mutta myös Koiviston näkemyksenä eduskunnan, hallituksen ja presidentin valtasuhteen tasapainosta. Kolmion vahvana kantana Koivisto piti aina eduskuntaa.
Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän. Kaikkien kansanedustajien puolesta esitän syvän osanottoni rouva Tellervo Koivistolle, Assi Koivisto-Alloselle ja muille presidentti Koiviston läheisille.
Suurta lämpöä, kiitollisuutta ja kunnioitusta tuntien vietämme nyt hiljaisen hetken presidentti Koiviston kunniaksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.