Eduskunta kunnioitti presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä ja piti hiljaisen hetken täysistunnossa.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Muistosanat presidentti Koivistolle lausui puhemies Maria Lohela:

Arvoisat edustajat,

Perjantaina meidät tavoitti suruviesti presidentti Mauno Koiviston poismenosta. Otimme tiedon vastaan syvästi murheellisina, sillä hänen elämänsä on ollut niin tärkeä osa meidän kaikkien suomalaisten yhteistä kertomusta isänmaastamme.

Vakaus ja vastuu. Jos Mauno Koiviston poliittinen ajattelu pitäisi tiivistää kahteen sanaan, ehkä nämä olisivat ne sanat. Vakaa ulkopolitikka, vastuullinen talouspolitiikka. Historian ymmärtäminen, syvä sivistys ja huumorintaju rakensivat persoonan, jota niin monet suomalaiset ihailivat.

Koivisto ei juuri koskaan suoraan sanonut, miten asiat ovat vaan miten ne eivät näyttäisi olevan. Tämä tapa ajatella asioita vastakohtien avulla tuli esille jo Koiviston työskennellessä sodan jälkeen satamassa. ”Vaikka siellä jatkuvasti riidellään politiikasta, se ei tässä levottomuuden ja epävarmuuden täyttämässä maailmassa liene mikään erityisen onneton paikka”, hän sanoi.

Koivisto oli lapsesta lähtien kokenut maailman levottomuutta ja epävarmuutta. Sota, sataman poliittiset taistelut ja kylmän sodan jännitys loivat varovaisen varjon Koiviston maailmankuvaan. Hän käytti usein sanoja ”lienee” ja ”ilmeisesti”.

Nämä sanat kertoivat varovaisuudesta, mutta eivät toivottomuudesta. Varovaisuus voi olla viisautta, jos sitä käyttää taitavasti. Juuri näin Mauno Koivisto toimi.

Kylmän sodan aikana Koivisto rakensi taitavasti yhteyttä idän ja lännen välille, myöhemmin hän vahvisti Suomen yhteyksiä muuhun Eurooppaan. Koiviston aikana Suomi liittyi Euroopan neuvostoon ja aloitti neuvottelut Euroopan Yhteisön jäsenyydestä. Samana päivänä, kun Koivisto luovutti presidentin tehtävän seuraajalleen, Suomen jäsenyysehdot vahvistettiin Brysselissä.

Koiviston mielestä kansainvälisten suhteiden myönteisen kehityksen paras tae on lisääntyvä keskinäinen taloudellinen riippuvuus ja vähenevä eriarvoisuus. Näiden asioiden puolesta hän toimi.

Mauno Koiviston poliittisen työn arvokkain perintö on kuitenkin suomalaisen kansanvallan vahvistaminen. Vaikka hän ei koskaan pyrkinyt eduskuntaan, häntä voidaan pitää suurena suomalaisena parlamentarismin edistäjänä.

Eduskunnan aseman vahvistuminen alkoi vuonna 1981, jolloin pääministeri Koivisto kieltäytyi suostumasta presidentin erovaatimukseen, koska katsoi hallituksellaan olevan eduskunnan enemmistön tuki. Presidenttinä Koivisto vahvisti eduskunnan ja sille vastuussa olevan hallituksen asemaa suhteessa presidentti-instituutioon. Koiviston tavoitteet vahvasta suomalaisesta parlamentarismista lopulta monelta osin toteutuivat vuoden 2000 perustuslaissa.

Koiviston mukaan ”parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään”. Tämä lausahdus voidaan nähdä kannanottona vallan kolmijaon puolesta, mutta myös Koiviston näkemyksenä eduskunnan, hallituksen ja presidentin valtasuhteen tasapainosta. Kolmion vahvana kantana Koivisto piti aina eduskuntaa.

Täällä Pohjantähden alla on nyt yksi tähti vähemmän. Kaikkien kansanedustajien puolesta esitän syvän osanottoni rouva Tellervo Koivistolle, Assi Koivisto-Alloselle ja muille presidentti Koiviston läheisille.

Suurta lämpöä, kiitollisuutta ja kunnioitusta tuntien vietämme nyt hiljaisen hetken presidentti Koiviston kunniaksi.

SUOMEN UUTISET