Ei pakkokiintiöille – Vain 10 EU-maata 28:sta kannattaa taakanjakoa

EU:n sisäministerikokous ei kyennyt ratkaisemaan kysymystä turvapaikanhakijoiden jakamisesta. Luxemburgissa kokoontuneiden 28 maan sisäministerit yrittivät rakentaa mallia, jolla 40 000 Kreikkaan ja Italiaan jo aiemmin saapunutta turvapaikanhakijaa jaettaisiin kiintiöittäin EU-maiden kesken. Näiden lisäksi on esillä 20 000 Syyrian pakolaisleireillä asuvan pakolaisen sijoittelu Eurooppaan.

– Yhteistä näkemystä ei ole. Pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen perustuvasta mallista ei syntynyt näkemystä, kokousta isännöinyt Latvian sisäministeri Rihards Kozlovskis kertoi kansainväliselle medialle.

Saksalaisen Die Welt -lehden mukaan vain 10 jäsenmaata 28:sta kannattaa kiintiöitä. Julkisuuteen ei ole tullut tarkkoja tietoja jäsenmaiden kannoista. Suomen Uutisten tietojen mukaan EU:n jäsenmaista muun muassa Ruotsi, Ranska, Saksa, Unkari ja Itävalta kannattavat kiintiöitä ainakin varauksin, kun taas Espanja, Portugali, Baltian maat yhdessä monien Itä-Euroopan maiden kanssa vastustavat niitä. Tanska, Britannia ja Irlanti vastustavat kiintiöitä, mutta ne voivat pysyvien erityisjärjestelyjensä vuoksi jättäytyä pois yhteisestä turvapaikkamenettelystä. Ne eivät tällöin osallistu asiaa koskevaan päätöksentekoon.

Yhteisymmärryksen puutteessa asia siirtyy juhannuksen jälkeen järjestettävän EU-huippukokouksen asialistalle.

Mikä on Orpon ”enemmistö”?

Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) kokouksesta tuomat terveiset ovat herättäneet kummastusta. Hän kertoi enemmistön olevan pakkokiintiöiden kannalla.

– Näytti siltä, että hyvinkin laaja enemmistö oli hyväksymässä komission esityksen näistä sisäisistä pakkosiirroista. Suomen kantana toin esille sen, että niiden pitää perustua vapaaehtoisuuteen, mutta enemmistö on tämän pakkopykälän käytön kannalla, Orpo kertoi Mtv3:n uutisille.

Orvon tulkinta enemmistöstä asettuu Die Welt –lehden tietojen mukaan kyseenalaiseen valoon.

Perussuomalaiset vastustaa pakollista taakanjakoa

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoi hallituspuolue perussuomalaisten kannan asiaan blogissaan. Hän asettui selkein sanoin vastustamaan komission esitystä taakanjaosta.

– Perussuomalaisten mielestä Suomen kannan komission esitykseen on oltava kielteinen.

Soini korosti, että hätätilamekanismi on huono tapa ja tie tässä asiassa. Pakkoratkaisuun ei tule mennä.

– Taakanjaon pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Pakkoratkaisu on huono ratkaisu. Se ei ole moraaliltaan kestävä. Se on myös väärä viesti ihmissalakuljettajille ja rikollisille.

Italialla ”Suunnitelma B”

Italian pääministeri Matteo Renzi on aiemmin turvautunut jo suoranaiseen uhkailuun todetessaan, että ellei taakanjaosta päästä sopuun, Italia ottaa käyttöön ”Eurooppaa vahingoittavan” B-suunnitelman. Uhkauksen sisältöä ei täsmennetty, mutta asian tulkitaan tarkoittavan sitä, että Italia päästäisi laittomat maahantulijat muualle Eurooppaan esimerkiksi väliaikaisella Schengen-viisumilla.

Muitakin ratkaisumalleja kiihtyneeseen turvapaikanhakijavirtaan on.

Sisäministeri Kozlovskis kiinnitti EU-kokouksessa myös huomiota siihen, että vain osa rajanylittäjistä täyttää turvapaikanhakijan kriteerit. Hänen mukaansa tulisi keskustella myös perusteetta tulleiden palauttamisesta lähtömaahansa.

Selvennystä käsitteisiin

Europarlamentissa pakolaisasioita käsittelevän LIBE-valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) selventää kiintiöiden taustakäsitteitä.

Hän painottaa, että on eroteltava toisistaan relocation ja resettlement –käsitteet.

Sisäinen uudelleensijoittelu (relocation) koskee Italiaan ja Kreikkaan jo tulleita turvapaikanhakijoita. Tämä malli on Halla-ahon mukaan erityisen ongelmallinen, koska nyt esillä oleva luku 40 000 turvapaikanhakijasta on ”vedetty hatusta”.

– Se on sopivan pieni luku, jolla asiaa voidaan nyt aluksi markkinoida. Todelliset tulijamäärät ovat kymmen-, jopa kaksikymmenkertaisia, Halla-aho toteaa.

Hän huomautti huhtikuussa blogissaan, että Euroopan alueelle saapu viime vuonna 625 000 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrä on jyrkässä kasvussa.

– Euroopan unionin toimintaa koskevan sopimuksen pykälä 78 sisältää ”hätämenettelyksi” kutsutun pakollisen taakanjakomekanismin tilanteessa, jossa yksi tai useampi jäsenmaa on joutunut joukottaisen maahantulon kohteeksi eikä selviä tilanteesta itse. Nyt käydään keskustelua siitä, täyttyvätkö tämän pykälän kriteerit nykytilanteessa. Korostan, että meillä on jo pakollinen taakanjakomekanismi, ja keskustelua käydään siitä, voidaanko sitä ryhtyä soveltamaan, Halla-aho toteaa.

Jos hätätilamenettelyyn mennään, niin siitä irtautuminen olisi vaikeaa. Siirtolaispaine niin Välimeren alueelta kuin Afrikan sarvesta ja Saharan eteläpuolelta on vain kasvamassa. Tämä merkitsisi pysyvää hätätilaa.

– Jos tänään todetaan, että kriteerit täyttyvät, niin emme me voi ensi vuonna sanoa, etteivät ne enää täytykään, jos tilanne on pysynyt samanlaisena, Halla-aho pohtii.

Toinen komission ehdotus helpompi hyväksyä

– Toinen ehdotus, jonka komissio on tehnyt, tämä resettlement – siinä EU:lle luotaisiin pysyvä 20 000 ihmisen pakolaiskiintiö, johon otettaisiin ihmisiä pakolaisleireiltä ihmisiä, jotka YK:n alainen UNHRC on jo todennut pakolaisiksi, Halla-aho kertoo.

Tämä olisi Halla-ahon mukaan helpompi ratkaisu koska määrä olisi aina tiedossa. Suomen osuus tästä olisi 300 henkeä, ja tämä voitaisiin sisällyttää Suomen voimassa olevaan pakolaiskiintiöön. Kansallista kiintiötämme pienennettäisiin samassa suhteessa, joten kiintiöpakolaisten määrä pysyisi ennallaan.