

LEHTIKUVA
EK lähtee mukaan sopimusneuvotteluihin
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on nyt toisella yrittämällä päättänyt lähteä mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. EK:n hallitus päätti asiasta torstaina alkuillasta äänestyksen jälkeen.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei kertonut äänestyslukuja eikä vastaan äänestäneitä tahoja, mutta myönsi asian olleen heillekin vielä vaikea, kuten se oli ollut myös ammattiliitto PAMille, joka päätti aiemmin iltapäivällä lähteä mukaan neuvotteluihin äänin 11-5.
Vielä pari viikkoa sitten PAM äänesti samoin äänin neuvotteluita vastaan puheenjohtajansa Ann Selinin kannan vastaisesti. Sen jälkeen EK sanoi, ettei sopimus ole tarpeeksi kattava.
SAK:n 40 prosentin vaje puolittui
Vaikka palkansaajista oli tuolloinkin mukana 80 prosenttia, SAK:n jäsenistä oli mukana vain 60 prosenttia, eikä se EK:lle riittänyt. Nyt, kun PAMin 200 000 jäsentä saatiin mukaan, myös SAK:n kattavuus nousee noin 80 prosenttiin ja se riittää EK:lle, vaikka se toivoo yhä muidenkin SAK:n liittojen tulevan mukaan.
– EK:n hallitus on päättänyt hyväksyä sopimuksen ja suosittaa jäsenliitoilleen, että neuvottelut käynnistyvät välittömästi, Häkämies sanoi.
Hän arveli, että kalentereita täytetään jo heti perjantaina, koska on jo kiire, kun kaksi viikkoa menetettiin tässä välillä.
PAMin sairausehto jää pois neuvotteluista
Häkämies korosti, että neuvottelut koskevat sopimuksen sisällä olevia sovittuja asioita. Sen vuoksi EK ei aio neuvotella yhdestä PAMin esittämästä vaatimuksesta, eli lyhyestä sairauspoissaolosta oman ilmoituksen perusteella.
Muut kolme ehtoa kuuluvat sopimuksen piiriin ja niistä sopimuspuolet neuvottelevat alakohtaisesti. Erikseen hän mainitsi osa-aikaisten erityisongelmat.
– Niitä on muillakin kuin PAMilla ja siihen pitää löytää ratkaisut neuvotteluissa, Häkämies sanoi.
Talous ja työllisyys vaativat veroalea
PAMin tavoin myös EK toivoi, että hallitus myöntää veronalennukset kesäkuussa, kun se tulkitsee toukokuun loppuun kestävien liittokohtaisten neuvotteluiden tulosta ja kattavuutta.
– En spekuloi sillä, ettei sopimus toteudu. Nyt on tehtävä kaikki sen eteen, että se toteutuu. Lähdemme siitä, että liittovaihe vedetään niin, että veronalennukset saadaan. Ostovoima ja työllisyys vaativat sitä, Häkämies linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini vetosi sopimisen ja päätöksenteon puolesta: “Pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.