John Thys
Euroopan keskuspankki EKP laski kaikkia korkotasojaan, huutokauppaa europankeille uutta halpaa lainarahaa neljäksi vuodeksi, lopettaa aiemman velkakirjaostojensa ”steriloinnin” sekä valmistelee vakuudellisia arvopaperilainapakettien ostamista. Toimenpidelista on mittava, ja se sisälsi oikeastaan kaikki ne kohdat, joita ekonomistit arvelivat voivan olevan tulossa. Valtiolainojen ostot jäivät pois, mutta harva niitä odottikaan.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi tiedotustilaisuudessa, että korkotason pohja on osapuilleen saavutettu, mutta siihen voi tulla myöhemmin vielä pieniä teknisiä korjauksia. Ohjauskorko laski 0,15 prosenttiin, EKP:n talletuskorko laskettiin negatiiviseksi -0,1 prosenttiin ja maksuvalmiuden turvaavan luoton korko pudotettiin 0,4 prosenttiin.
Saksan vaatimasta valtiolainaohjelman steriloinnista luovuttiin tilapäisesti. Tällä aiotaan lisätä likvidin määrää. Valtiolainojen ostot ovat kuitenkin olleet melko vaatimattomia, joten siltä osin vaikutus jäänee pieneksi. Lisäksi vakuudellisten arvopaperipakettien osto-ohjelma on vasta työn alla. Ekonomistien arvioiden mukaan tällaisia sopivia paketteja ei saada suuria määriä tehdyksi. Niiden markkinat kuihtuivat Yhdysvaltain asuntoluottokriisin yhteydessä, jossa samantapaisia lainapaketteja myytiin räikeän yliarvostettuun hintaan.
Sen sijaan uusi luottokierros pitkäaikaisten lainojen osalta toiminee parhaiten. Financial Timesin Alphaville-blogissa arvellaan, että tämä voi olla suurikin asia. Pankit saavat jopa neljän vuoden mittaisia luottoja 0,25 prosentin korolla. Ehtona on, että 7 prosenttia luotosta kohdennetaan eurooppalaisten ei-rahoitusalan yritysten luotottamiseen. Alphaville kuitenkin ennakoi, että jos pankeilla on ongelmia jo tuottamattomien luottojen kanssa niin haluavatko ne ottaa riskiä saada lisää huonoja luottoja taseisiinsa. Mutta mikäli taseet kestävät, niin uusi TLTRO (Targeted Long-Term Refinancing Operation) voi olla menestys.
Markkinoilla euro heikkeni rajusti Yhdysvaltain dollaria vasten tiedotustilaisuuden alussa, mutta nousi takaisin aiemmalle tasolleen oikeastaan yhtä nopeasti.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
