

Elomaa: Liikkumattomuudesta valtavat taloudelliset ja inhimilliset haitat vuosittain
Valtion liikuntapolitiikka koskettaa kaikkia suomalaisia. Tästä huolimatta liikuntapolitiikasta on keskusteltu vain muutama kerta parin vaalikauden aikana. Kyseessä on myös hyvinvoinnin, kansanterveyden ja talouden mittarein mitattuna valtavan suuri asia, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa.
– Selonteossa tulee ilmi suuri liikkumattomuuden haaste. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2000 terveydenhuoltomenot Suomessa olivat kolmentoista miljardin euron korvilla. Vuonna 2016 terveydenhuolto nieli peräti 20,5 miljardia euroa. Ei ole vaikea uskoa UKK-instituutin tänä syksynä julkaisemia arvioita liikkumattomuuden yhteiskunnallisista kustannuksista.
– 3,2-7 miljardia euroa vuosittain. Miettikää tätä summaa. Perussuomalaiset tiedostavat, että liikettä lisäämällä terveydenhuollon menoja ja muita liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia on mahdollisuus pienentää tuntuvasti. Liikuntapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poikkihallinnollisen yhteistyön huomattavaa vahvistamista, Elomaa sanoo.
Järjestökenttä on liikunnan perusta
Taloudellisen puolen lisäksi liikunnalla on valtaisa merkitys kasvatuksen ja yhdessä tekemisen sekä ihmisten vireyden kannalta.
– Liikunnan kansalaistoiminnan arvo on selonteossa tunnistettu, mutta perussuomalaiset toivoisivat vielä enemmän yhteisöllisen puolen korostamista. Järjestökenttä on suomalaisen liikunnan perusta ja urheiluseurojen sekä muiden toimijoiden rahoitus ja sen jatkuvuus on turvattava.
Kunnille tukea palveluiden järjestämiseen
Suomen kuntien noin 750 miljoonan euron panostukset liikuntaan ovat viisi kertaa suuremmat kuin valtion, jonka liikuntabudjetti on 150 miljoonan luokkaa. Kunnat luovat puitteet liikunnalle vastaamalla liikuntapaikkarakentamisesta ja muiden liikuntapalvelujen järjestämisestä.
– Me perussuomalaiset kannamme huolta kuntien kyvystä vastata liikkumattomuuden haasteisiin, koska monien kuntien talous on ahdingossa.
Selonteossa esitellään liikuntaa elämänkulussa, alkaen neuvolapalveluista päättyen ikäihmisten liikuntaan. Tähän väliin mahtuu päiväkoti-, koulu-, opiskelija-, ja työpaikkaliikunta sekä varusmiespalveluskin.
– Nämä ovat niitä tuhannen taalan maalipaikkoja, joissa oikealla politiikalla voidaan vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, Elomaa painottaa.
Kerhotoimintaan lisäpanostuksia
Perussuomalaiset kantavat erityistä huolta lasten ja nuorten liikkumisesta.
– Vaikka meillä on liikkuva koulu ohjelma ja koululiikunnan määrää on lisätty, tarvittaisiin lisäpanostuksia etenkin kerhotoimintaan. Pienempiä kyläkoulujakaan ei saa unohtaa. Selonteosta ilmenee, ettei päiväkodeissa olla liikunnan edistämisessä yhtä pitkällä kuin kouluissa, mikä on varteenotettava huolenaihe.
– Harrastamisen hinta on liian korkea monille perheille. Me perussuomalaiset ehdotimme varjobudjetissamme lasten ja nuorten harrastustakuuta, jonka tavoitteena on taata kaikille ainakin yksi mieluisa harrastus, Elomaa kertoo.
Liikkumattomat liikkeelle
Selonteossa on nostettu esille liikunnallisen elintapaohjauksen edistäminen ja liikuntaneuvonta. Perussuomalaiset kannattavat kuntien liikuntaneuvonnan terävöittämistä ja kunto-ohjaajien palkkaamista kuntiin.
– Myös digitalisaation mahdollisuuksia tulee hyödyntää. Ne ihmiset jotka eivät liiku, tarvitsevat positiivista kannustusta, kunnon tsemppiä. Olen ohjannut ja kannustanut ihmisiä liikkumaan jo yli 40 vuotta ja haastan kaikki edustajat harrastamaan aktiivista liikuntaa vähintään kaksi tuntia viikossa tämän vaalikauden loppuun saakka.
Liikuntaan sijoittaminen ei ole pelkkä meno
Elomaa toteaa, ettei suomalainen huippu-urheilu ole parhaassa mahdollisessa vauhdissa ainakaan olympiamitaleilla mitattuna.
– Kannatamme huippu-urheilun aktiivista kehittämistä, jotta siniristilippu nousisi salkoon arvokisoissa nykyistä useammin.
– Selonteossa esitettävien toimintaehdotusten hintalappu olisi 120 miljoonaa euroa 2020-luvun alkuvuosina. Oikein kohdennettuna ja hyvällä hallinnolla tämä panostus varmasti maksaisi itsensä pitkällä aikavälillä takaisin, Elomaa uskoo.
Vain mielikuvitus on rajana
Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti myös liikunnan pysyvään rahoittamiseen valtion budjetista veikkausvoittovarojen lisäksi.
– Kaiken kaikkiaan selonteossa on tuotu hyvin esille suomalaisen liikunnan nykytila ja sen haasteet. Toivon, että tämä selonteko terästää liikuntapolitiikkaan paneutumista myös täällä eduskunnassa. Kyseessä on äärimmäisen tärkeä asia, joka näkyy vahvasti suomalaisten hyvinvoinnissa.
– Ihmisten liikkumattomuus on vakava haaste, mutta onneksi liikkeen lisäämisen keinojen osalta vain mielikuvitus on rajana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Kansa liikkumaan ja pitämään huolta omasta terveydestään – “Personal trainereiden verotusta kevennettävä”

Koponen laskisi liikuntapalvelujen verotusta: “Suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja”
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.