Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lain, jonka nojalla rakennusten energiatodistuspakko laajenee kesäkuun alusta lähtien vähitellen koskemaan kaikkia myytäviä ja vuokrattavia pientaloja. Uudistus herättää ristiriitaisia tunteita.
Energiatodistus toimii suurin piirtein samaan tapaan kuin kodinkoneiden energiankulutusta mittaava luokitus. Todistuksesta selviää talon energialuokka, ja arvioija kirjaa siihen suosituksia siitä, kuinka talon energiatehokkuutta voidaan parantaa. Jatkossa energialuokka tulee olemaan pakollinen tieto pientalojen myynti- ja vuokrausilmoituksissa.
Uudistettuja energiatodistuksia laaditaan heti kesäkuusta lähtien kaikkiin uudisrakennuksiin sekä asuinkerrostaloihin ja uudehkoihin pientaloihin. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille on annettu kuitenkin siirtymäaikaa. Niitä myytäessä ja vuokrattaessa energiatodistus täytyy löytyä vasta 1. heinäkuuta 2017 lähtien. Todistus on voimassa 10 vuotta laadintahetkestä.
Todistuksessa talon energiatehokkuus määritellään rakennuksen laskennallisen, eikä sen toteutuneen energiankulutuksen mukaan.
– Energiatodistuksen on oltava luotettava ja oikeudenmukainen työkalu energiatehokkuuden vertailemiseen rakennuksen uudelle omistajalle tai vuokralaiselle, sanoo yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.
– Todistuksessa verrataan rakennuksia, ei niiden käyttäjiä. Todistus on luotettava perustuessaan rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin.
Vaarana liian kalliit remontit
Käyttäjät vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon rakennuksessa kuluu energiaa. Maarit Haakana kertoo esimerkin:
– Uudehko omakotitalo vaihtoi Hämeessä omistajaa muutama vuosi sitten. Edellisen omistajan todellinen sähkönkulutus oli 18 000 kilowattituntia vuodessa. Nykyisellä omistajalla vuotuinen kulutus on 39 000 kilowattituntia, lisäksi puuta poltetaan 8 500 kilowattitunnin edestä. Todellinen energiankulutus siis yli kaksinkertaistui, kun asukkaiden määrä kasvoi ja talossa asutaan ympäri vuoden. Rakennus on kuitenkin teknisiltä ominaisuuksiltaan aivan sama.
Kansanedustaja Jussi Niinistö pitää laskennallisen kulutuksen esittämistä todistuksessa älyttömänä. Sen laskemista hän pitää sekä hankalana että epätarkkana.
– Laskennallista energiankulutusta painotetaan vielä talon lämmitysmuodon mukaan. Esimerkiksi sähkölämmitteisen talon laskettu energiankulutus kerrotaan luvulla 1,7, jolloin saadaan todistukseen pyntättävä kulutuslukema. Todistus rankaisee erityisesti sähkölämmittäjiä.
– Yksinkertaisinta olisi ollut, jos meilläkin olisi päädytty laatimaan energiatodistus toteutuneen kulutuksen mukaan, kuten naapurissamme Ruotsissa.
Kesäkuussa tuhat tarkastajaa
Niinistö pelkää, että energiatodistuksista voi hyvinkin tulla seuraaja taannoiselle jätevesiasetusfiaskolle. Hän epäilee myös lain voimaantulon kiireistä aikataulua.
– Laki hyväksyttiin joulukuussa. Herää kysymys, ehditäänkö ennen kesäkuun alkua kouluttaa riittävästi päteviä todistusten laatijoita.
Perustason energiatodistuksen laatijalla on oltava esimerkiksi rakennus-, talotekniikka- tai energia-alan ylempi korkeakoulututkinto, amk-tutkinto tai aikaisempi alan insinöörin, teknikon tai rakennusmestarin tutkinto taskussaan. Taustatutkinnon voi korvata myös riittävällä työkokemuksella, mutta kaikkien laatijoiden on läpäistävä laatijakoe.
Yli-insinööri Maarit Haakana kertoo, että vanhan lain mukaan pätevöityneitä tarkastajia on listoilla yli 800, ja lisää on pätevöitymässä. Kesäkuun alussa saavutetaan 1 000 pätevän tarkastajan määrä. Sopivan ammattitaidon omaava henkilö voi pätevöityä tarkastajaksi nopeastikin, eli vähimmillään osallistumalla vain pätevyyskokeeseen.
Rahalla järkevämpääkin käyttöä
Uusimuotoisen todistuksen hintahaarukaksi on arvioitu 500-700 euroa. Se voi olla iso raha monelle vanhassa omakotitalossa asuvalle, ja sen myyntiä ja vuokrausta harkitsevalle ruokakunnalle. Maarit Haakana uskoo investoinnin olevan silti kannattava.
– Kaikkia myyjiä koskee sama vaatimus, eli todistus on tehtävä myyntitilanteessa. Samaa suuruusluokkaa olevat kustannukset tulevat kaikille myyjille. Jatkossa ostajien asenteet ja käytännön päätökset sanelevat sen, saako myyjä kustannuksensa takaisin korkeampana myyntihintana, jos rakennus on muita tarjolla olevia rakennuksia energiatehokkaampi. Energiatehokkuus nousee asiana aiempaa enemmän esille, ja tieto rakennusten ominaisuuksista kasvaa. Tällä voi olla merkitystä myös ostajien asenteille.
Kansanedustaja Niinistö löytää rakennusten omistajien rahoille järkevämpääkin käyttöä.
– Sekä sähkö että öljy maksavat tällä hetkellä Suomessa paljon. Harva tuskin tuhlaa ehdoin tahdoin energiaa. Konsulttien taskuihin rahaa keräävän todistuspakon sijaan maalaisjärjellä pääsee pitkälle: jokainen voi esimerkiksi pohtia sitä, voisiko oman kodin sisälämpötilaa hieman laskea, pitäisikö vetävät ikkunat ja ovet tiivistää ja onko yläpohjassa riittävästi eristettä.
PERUSSUOMALAISET TYRMISTYIVÄT
Perussuomalaiset arvostelivat voimakkaasti hallituksen menettelytapaa, kun energiatodistusta vaativaa lakia valmisteltiin. Ympäristövaliokunnan perussuomalaisten jäsenten Juha Väätäisen, Jari Lindströmin ja Martti Mölsän mukaan laki tehtiin hosuen ja väärillä argumenteilla, minkä lisäksi eduskunnalta pimitettiin siihen liittyvää olennaista tietoa.
– Ympäristövaliokunnan jäsenille ei kerrottu lakiesityksen valiokuntakäsittelyn aikana, että energiatehokkuusluokka olisi lain mukaan soveltuva peruste kiinteistöveron porrastamiselle. Asiaa ei tuotu esille myöskään lain ensimmäisessä salikäsittelyssä, kansanedustajat moittivat.
Ympäristövaliokunnan perussuomalaisten mukaan lain ensimmäisen käsittelyn jälkeen ilmeni, että lain valmisteluun osallistuneet asiantuntija ja konsultti ovat olleet jäävejä toimimaan valmistelijoina asiassa.
– Olemme tyrmistyneitä siitä, että lakien valmistelu eduskunnassa on tätä luokkaa. Tässä tilanteessa ainoa oikea vaihtoehto olisi ollut lakiesityksen hylkääminen ja valmistelun aloittaminen alusta, puhtaalta pöydältä.
Eduskunta äänesti joulukuussa asiasta ja lakiesitys hyväksyttiin hallituspuolueiden äänin 111–71.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 9/2013 -lehdessä.
MIKÄ ENERGIATODISTUS ON?
Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myynti- ja vuokraustilanteessa. Todistus antaa tietoa ostopäätöksessä. Lisäksi energiatodistus sisältää ammattilaisten laatimia säästösuosituksia, joiden avulla voi parantaa energiatehokkuutta.
Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa sekä uusissa pientaloissa. Nyt energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa. Laki astui voimaan 1.6.2013.
Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä vasta 1.7.2017 alkaen. Lisäksi muutamille muille rakennustyypeille on siirtymäaikoja: rivi- ja ketjutaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia uudet säädökset koskevat 1.7.2014 alkaen ja hoitoalan rakennuksia sekä kokoontumis- ja opetusrakennuksia 1.7.2015 alkaen.
Mikäli kiinteistö on arvoltaan hyvin vähäinen, vuokra on pieni tai kohdetta ei esitellä julkisesti, energiatodistus voidaan laatia valmiin lomakkeen avulla niin kutsutun kevennetyn menettelyn kautta. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille.
(Lähde: Ympäristöministeriö)
MARTTI LINNA