EU-huippukokous keskittyy uusien siirtolaiskriisien estämiseen

SLOVAKIA | Eurooppa-neuvosto eli Euroopan unionin jäsenmaiden kansallista johtajista koostuva elin kokoontuu tänään perjantaina Bratislavan kaupungissa. Julkisuuteen vuotaneen esityslistan raakaversion mukaan johtajien suurena huolenaiheena on EU:n kontrollin menetys.

Kokous on ensimmäinen ilman Britannian johtajaa, ja teema on suurieleisesti ”Euroopan tulevaisuus”. Monet tahot ovat Brexit-kansanäänestyksen jälkeen ja edessä olevien kansallisten vaalien takia huolissaan poliittisten populistipuolueiden noususta. Termiä käytetään nykyään melko huolettomasti kuvaamaan uusia puolueita, jotka eivät jaa vanhojen puolueiden käsityksiä Euroopan unionista, rahaliitosta tai vaikkapa siirtolaiskriisistä.

Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel kertoi eilen olevansa valmis tekemään mitä tahansa Euroopan unionin pysymiseksi kasassa ja väitti EU:n selviämisen olevan ”sodan ja rauhan kysymys”. Merkel peräänkuulutti unionin paluuta sen alkuperäisen arvomaailmaan.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk alusti eilen lähes yhtä tömäkästi kertomalla, että kansallisten johtajien pitäisi katsoa EU:n ongelmia ”raadollisen rehellisesti”.

Kokousta edeltänyt raakaehdotus esityslistaksi on vuotanut julkisuuteen, ja sen mukaan johtajien huolenaiheina olisi EU:n kontrollin menetys, tai ainakin äänestäjien sellainen mielikuva. Keskeisiksi kontrollin menetyksen alueiksi mainittiin kolme asiaa: maahanmuutto, josta siirtolaiskriisi on yksi ilmentymä, terrorismi ja globalisaatio sekä sen talousvaikutukset.

Esityslista painottaa toimenpidesuosituksissaan kahta ensimmäistä. Lista sanoo suoraan, että vuoden 2015 kaltaista siirtolaiskriisiä ”ei voida sallia enää tapahtuvan”. Terrorismia halutaan torjua maahantulijoiden paremmilla taustaselvityksillä ja tiedonvaihdolla, ja globalisaatio- ja talousongelmiin ei listalla ole toistaiseksi juuri muuta konkreettista kuin rakennerahaston kasvattamista ja vapaakauppasopimusten kiirehtimistä.

---

Toimittajan kommentti: Sen sijaan, että EU-maiden päättäjät näkisivät ongelmien taustalla rahaliittoa, pääomittamattomia pankkeja tai jäsenmaiden budjetti- ja muita taloussääntöjä, joita juuri kukaan ei noudata, syntipukiksi on laitettu globalisaatio. Globalisaatio ei aiheuttanut eurokriisiä, eikä se myöskään jättänyt sitä hoitamatta. Koska päättäjät eivät vieläkään halua tehdä oikeansuuntaisia diagnooseja talousongelmista, niitä ongelmia ei myöskään saada ratkaistua. Globalisaatio on myös sopivan ympäripyöreä termi, ja ilmiö, jolle voidaan tehdä vain hyvin vähän. Nurinkurisesti vapaakauppasopimuksethan lisäävät ja vahvistavat globalisaatiota, joten logiikka tuntuu hieman ontuvan.

Esityslistalla mainittu jyrkkä käänne vuoden 2015 siirtolaiskriisiin suhtautumisessa on mielenkiintoinen. Sekä Saksassa että Ranskassa valmistaudutaan tärkeisiin vaaleihin, ja ”populistien” kannatusluvut ovat kyselyissä korkealla. Ilmeisesti valtapuolueet ovat valmiita eräänlaiseen kompromissiin, missä ne omaksuvat joitakin elementtejä populistien agendoilta ja toivovat, että tyytymättömyyden kasvu pysähtyy. Euroopan populistien pitäisi olla tyytyväisiä. Yksi tapa voittaa on saada vastustaja omaksumaan kantasi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.