1.
Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?
30.06.2025 |10:58
EU-liittovaltiolle myönteinen ajatuspaja stressaa tutkimuksessaan: EU-vastaisille jopa kolmannes europarlamenttipaikoista
12.02.2019 |17:50
Saksalainen ajatushautomo European Council on Foreign Relations kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että EU-vastaiset puolueet saattavat napata jopa kolmanneksen europarlamentin paikoista. Tutkimuksessa todetaan, että EU:hun nuivasti suhtautuvilla puolueilla on ideologisia eroja, mutta ne voisivat taktisesti liittoutua ja vaikuttaa esimerkiksi EU:n kauppa- ja maahanmuuttopolitiikkaan.
Ajatushautomon oma agenda ei jää epäselväksi: EU-myönteisten tahojen tulisi lykkiä kiilaa EU-vastaisten voimien välille aina kuin se vain on mahdollista.
Kansallismielisyys tutkimuksen hampaissa
Tutkimus niputtaa kansallismieliset puolueet mukisematta eurooppalaisvastaisiksi. Linjanveto on vähintäänkin erikoinen, sillä näiden puolueiden tavoitteena on kansakuntien Eurooppa, eikä keskusjohtoinen federalistinen Eurooppa.
Tutkimuksessa selviää, että EU-myönteisten ryhmien tulisi välttää hajaannusta lähes jokaisessa asiassa. Jos kansallismieliset yltävät kolmannekseen paikoista, he pystyvät muovaamaan EU:ta budjettirahoituksesta alkaen aina komission kokoonpanoon – mutta vain siinä tapauksessa, jos EU-myönteiset ryhmät eivät pysty yhteistyöhön.
Riittävällä meppimäärällä kansallismieliset voisivat torpata Unkariin ja Puolaan kohdistettuja kurinpitomenettelyjä. Tällaisilllä menettelyillä tosin on lähinnä poliittisen painostuksen rooli, sillä lopulliseen kurinpitotoimiin vaaditaan Eurooppa-neuvostossa yksimielisyys. On vaikea uskoa, että Puola ja Unkari lähtisivät kampittamaan toinen toistaan vain joutuakseen sitten itse kurinpitotoimien kohteeksi.
Maahanmuuttopolitiikka voisi jäätyä
Maahanmuuttopolitiikassa kansallismielisillä puolueilla on kenties eniten yhteisiä päämääriä. Europarlamentin mielipide vaikuttaa komission ja Eurooppa-neuvoston päätöksentekoon. Ilman puoltavaa enemmistömielipidettä päätöksenteko jumiutuu. Europarlamentti voisi myös hidastaa päätöksentekoa lähettämällä päätöslauselmaehdotukset takaisin valmisteltavaksi.
Europarlamentti tekee myös ei-sitovia julkilausumia. Kansallismieliset mepit voisivat vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi turvapaikanhakijoiden pakollista sijoittelua eri EU-maihin.
Europarlamenttivaalit pidetään toukokuussa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
2.
Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
27.06.2025 |17:13
3.
Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
02.07.2025 |17:02
4.
Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
02.07.2025 |14:58
5.
PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)
30.06.2025 |14:39
6.
Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
27.06.2025 |09:17
7.
Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
27.06.2025 |09:59
8.
Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
28.06.2025 |09:10
9.
SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
27.06.2025 |14:55
10.
Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
27.06.2025 |18:17
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025
Lue lisää
PS Naiset 1/2025
Lue lisää