

LEHTIKUVA
EU sotajalalla jäsenmaiden oikeuslaitoksia vastaan – ”Itsenäisiä valtioita kohdellaan kuin vasalleja”
Euroopan komissio on aloittanut kaksi kurinpitotointa kahta eri unionin jäsenmaata vastaan maiden perustuslakituomioistuinten käytöstä. Komissio haluaa turvata EU-tuomioistuimen ylivallan jäsenmaidensa perustuslakien tulkinnasta. Kärhämä vaikuttaa symboliselta, mutta sillä voi olla vakavia seurauksia unionin toimintaan.
Saksa joutui kurinpitotoimen kohteeksi, kun Karlsruhessa sijaitsevassa perustuslakituomioistuimessa vaadittiin viime vuonna hallitukselta ehdollista osallistumista Euroopan keskuspankin velkakirjaostoihin. EU-tuomioistuin oli todennut ostot laillisiksi.
Puolan perustuslakituomioistuinta vaaditaan hylkäämään käsittely, joka koskee mahdollisia ristiriitoja Puolan perustuslain ja joidenkin EU-sopimusten välillä.
Käytännössä kyse on siis siitä, onko EU-tuomioistuin korkein oikeusaste yli kansallisten perustuslakituomioistuinten.
Saksa tyrmistynyt
Komission päätös on saksalaisten mielestä siitä syystä omituinen, että vastaajana on Saksan liittopäivät. Liittopäivät oli myös Karlsruhen käsittelyssä vastaajana.
Saksan hallitus toimi perustuslakituomioistuimensa määräyksen mukaan. Hallituksen piti saada EKP:lta selvitys, että ostot ovat oikeasuhtaisia. Kiistan piti olla sillä selvä.
– Komissio lietsoo valtavia riitoja EU:ssa, koska se kohtelee itsenäisiä jäsenvaltioitaan kuin vasalleja, taloustieteen professori Bernd Lucke kritisoi kurinpitotointa.
Lucke oli yksi Karlsruhen käsittelyn kantajista. Toinen kantaja Peter Gauweiler totesi, ettei Saksa olisi koskaan allekirjoittanut Lissabonin sopimusta, mikäli maan perustuslaki ohitetaan äärimmäisissä tapauksissa.
Komissio ripittää Puolaa
Euroopan komissio on yhtä lailla sotajalalla Puolaa vastaan. Puolan perustuslakituomioistuimessa tutkitaan, ovatko EU-sopimusten jotkut kohdat yhdenmukaisia Puolan perustuslain kanssa.
Komissio vaatii, että kyseinen asia vedetään pois perustuslakituomioistuimesta. Komissio muistuttaa, että EU-lait ovat jäsenmaidensa kansallisten lakien yläpuolella.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Peter Gauweiler EU-lait suvereniteetti perustuslakituomioistuin EU-tuomioistuin Bernd Lucke Euroopan komissio EKP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Korruptoituneimmat maat elvytyspaketin suurimpia saajia – Ranne: ”Päihdeongelmaiselle ei anneta tuikkua murheeseen”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset huolissaan EU-linjauksista: ”Termien tulkinnanvaraisuus ja EU:n laajeneva toimivalta avaavat vaarallisia kehityskulkuja”

EU keksii lisää johtopaikkoja kampaviinerikerhoihin – asiaosaaminen jäänyt unionissa retuperälle

Saksa liittymässä EU:n kurittomien kakaroiden listalle Unkarin ja Puolan seuraksi – komission saksalainen puheenjohtaja tiukkana kotimaalleen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.