Euroopan komissio on aloittanut kaksi kurinpitotointa kahta eri unionin jäsenmaata vastaan maiden perustuslakituomioistuinten käytöstä. Komissio haluaa turvata EU-tuomioistuimen ylivallan jäsenmaidensa perustuslakien tulkinnasta. Kärhämä vaikuttaa symboliselta, mutta sillä voi olla vakavia seurauksia unionin toimintaan.

Saksa joutui kurinpitotoimen kohteeksi, kun Karlsruhessa sijaitsevassa perustuslakituomioistuimessa vaadittiin viime vuonna hallitukselta ehdollista osallistumista Euroopan keskuspankin velkakirjaostoihin. EU-tuomioistuin oli todennut ostot laillisiksi.

Puolan perustuslakituomioistuinta vaaditaan hylkäämään käsittely, joka koskee mahdollisia ristiriitoja Puolan perustuslain ja joidenkin EU-sopimusten välillä.

Käytännössä kyse on siis siitä, onko EU-tuomioistuin korkein oikeusaste yli kansallisten perustuslakituomioistuinten.

Saksa tyrmistynyt

Komission päätös on saksalaisten mielestä siitä syystä omituinen, että vastaajana on Saksan liittopäivät. Liittopäivät oli myös Karlsruhen käsittelyssä vastaajana.

Saksan hallitus toimi perustuslakituomioistuimensa määräyksen mukaan. Hallituksen piti saada EKP:lta selvitys, että ostot ovat oikeasuhtaisia. Kiistan piti olla sillä selvä.

– Komissio lietsoo valtavia riitoja EU:ssa, koska se kohtelee itsenäisiä jäsenvaltioitaan kuin vasalleja, taloustieteen professori Bernd Lucke kritisoi kurinpitotointa.

Lucke oli yksi Karlsruhen käsittelyn kantajista. Toinen kantaja Peter Gauweiler totesi, ettei Saksa olisi koskaan allekirjoittanut Lissabonin sopimusta, mikäli maan perustuslaki ohitetaan äärimmäisissä tapauksissa.

Komissio ripittää Puolaa

Euroopan komissio on yhtä lailla sotajalalla Puolaa vastaan. Puolan perustuslakituomioistuimessa tutkitaan, ovatko EU-sopimusten jotkut kohdat yhdenmukaisia Puolan perustuslain kanssa.

Komissio vaatii, että kyseinen asia vedetään pois perustuslakituomioistuimesta. Komissio muistuttaa, että EU-lait ovat jäsenmaidensa kansallisten lakien yläpuolella.

Henri Alakylä