
Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

LEHTIKUVA
Joka kymmenes EU-maan työläinen elää köyhyysrajan alapuolella. Työväestön köyhyys ei kohentunut vuodesta 2016, vaikka vuosi 2017 oli monessa mielessä parhain talousvuosi kymmeneen vuoteen. Sen lisäksi työläisten määrä rikkoi ennätyksen. Mikä on vialla?
Talouslehti Financial Times arvelee, että talouskasvu hyytyy ensi vuonna. Se luo lisähaasteita EU-maiden kansalaisille päästä kiinni hyväpalkkaiseen työhön. Se taas saattaa lisätä Ranskan keltaliivien kaltaisia protesteja, lehti arvioi.
Köyhyysloukkuun on monta syytä. Työtunteja ei kerry tarpeeksi, perheissä on vain yksi palkkatyöläinen, palkat ovat alhaalla, hinnat kohoavat ja sosiaalietuuksia on karsittu monissa maissa.
Työväestön köyhyys kasvaa kaikissa ryhmissä
Koska syitä kasvaneeseen työväestön köyhyyteen on useita, köyhyyden kasvu näkyy laajalla rintamalla. Köyhyys ei koske vain määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Pätkätyöläisten köyhyys on kuitenkin kasvanut suhteellisesti eniten kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siitä huolimatta kaikkien työsopimusryhmien työläisten köyhyys on kasvanut.
Lähes joka kuudes osa-aika- tai pätkätyöläinen kituuttelee köyhyysrajan alapuolella vuoden 2017 tilastojen mukaan. Itsensä työllistäneiden joukossa joka neljäs on pudonnut köyhyysrajan alle.
– Hyvin usein itsensä työllistäneillä ei ole oman työpanoksensa lisäksi muuta myytävää ja he joutuvat tarttumaan siihen työhintaan, mitä he saavat, Euroopan ammattiyhdistysliike European Trade Union Confederationin valtioliittosihteeri Esther Lynch kertoo.
Eurokriisi runteli työläisiä kriisimaissa
Tilastojen mukaan pahimmin työväestön köyhyys iski eurokriisimaihin. Espanjassa ja Italiassa työväestön köyhyysuhka koskee useampaa kuin joka kymmentä työläistä. Näissä maissa kaksi kolmesta osa-aikaisesta työläisestä haluaisi tehdä useampia työtunteja kuin mitä heille tarjotaan.
Vertailun vuoksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa pakon edessä osa-aikaisia töitä joutuu tekemään hieman yli kymmenen prosenttia työläisistä.
Ranskassa on niin ikään keskimääräisesti useampi työläinen pakotettu vähempiin työtunteihin kuin mitä he tahtoisivat. Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa osa-aikatyö on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Saksassakin työläisten köyhyysloukkuun juuttuneita on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2005. Nyt heitä on 9,1 prosenttia työväestöstä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää