Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Tynkkynen varoittaa päättäjiä siirtymästä energiariippuvuudesta sääriippuvuuteen – ”Eurooppa ei voi olla tuulten varassa”

Ruotsidemokraatit vaativat Pohjoismaille yhteistä palautuskeskusta karkotusten vauhdittamiseksi – ”Kaikki muu on todellisuuden kieltämistä”

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Nopeampi tie maanpuolustuksen tärkeille tuotantolaitoksille – hallitus esittää lupamenettelyiden sujuvoittamista

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Suomi kasvaa työllä ja yrittämisellä, ei sosialismilla – Aittakumpu: ”Emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Työväestön köyhyys

Valmiiksi pakatut ruokakassit odottavat hakijoita työttömien yhdistyksen ylläpitämässä Sattuman Kaapassa Rautavaaralla Itä-Suomessa. Koronaepidemia on lisännyt ruoka-avun tarvitsijoiden määrää eri puolilla Suomea, niin myös vajaan 1 600 asukkaan Rautavaaralla.

&#8211; Koronan vaikutus näkyi heti täällä. Ihmisillä on rahat tiukalla. Hakijoina on nuoria perheitä ja eläkeläisiä, mutta nyt myös työssäkäyviä ja lomautettuja, kertoo Rautavaaran Työraitti ry:n toiminnanohjaajan sijainen Merja Heikkinen.
Heikkisen mukaan yhdistys sai lokakuussa 3 000 kiloa EU:n ruoka-apua, josta tehtiin jaettavaksi 200 kassia. Niissä kaikissa on sama koostumus: mysliä, hapankorppua, vehnäjauhoa, kaurahiutaleita, keksiä, hernekeittoa, maitojauhetta ja lihapurkki.
– Tämä on ollut poikkeuksellinen vuosi. Kassien jakelu on käynnissä koko ajan. Hakijoita on ollut myös naapurikunnista, Heikkinen mainitsee.
Rautavaaran työttömät jakaa apua kaikille taustoja ja tarvetta sen enempää selvittämättä.
– Me emme kysy, paljonko taskussa on humisevaa. Hän, joka tulee hakemaan kassin, ei ole turhaan ilmaista ruokaa hakemassa. Se on hätäapu ja jatkaa esimerkiksi pienituloisen eläkeläisen ruokarahaa. Jos koronatilanne pahenee, niin avuntarve kasvaa, Heikkinen tuumii.
Puute on suuri
Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, ilmenee Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.
Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 -selvityksen mukaan jo ennen koronakriisiä ruoka-apuun turvautui noin 100 000–200 000 ihmistä vuodessa. Ruoka-avun tarjoajia arvioidaan olevan yli tuhat.
Yksi ruoka-avun tarjoajista on Jyväskylän Katulähetys, jolla on runsaat 2 000 asiakasta. Joulukuun alussa ruokakassien jakopäivänä Jyväskylän ruokapankin edessä oli kymmenien ihmisten jono. Yksi heistä oli rakennusalalla pätkätöitä tekevä mies, joka ei halunnut esiintyä nimellään.
– Tämä kassi auttaa, kun ruoan hinta ja vuokrat nousevat. Tuloista ei meinaa jäädä käteen rahaa pakollisten laskujen maksamisen jälkeen, mies toteaa.
Leipäjonossa ollut yksinhuoltajanainen sai kaksi kassia ruokaa.
– Tästä on suuri apu. Minulta loppuivat työt ja poika opiskelee. Hän tarvitsee ruokaa, mutta minä selviän vähällä. Taloudellisesti on tiukkaa, mutta pää on pidettävä kylmänä. Pitää jättää ostamatta kallista kalaa ja hedelmiä, nimettömänä pysyttelevä nainen selvittää.
Työläisiä avun piiriin
Jyväskylän Katulähetyksen ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että avun tarve on kasvanut viime keväästä.
– Kävijämäärät ovat kasvaneet hurjasti. Meillä on yli 500 kävijää enemmän kuin viime keväänä. Selvästi ollaan aiempaa enemmän huolissaan toimeentulosta. Pienituloisia työläisiä on tullut avun piiriin, kun palkka ei enää riitä vuokran ja laskujen jälkeen ruokaan, Koponen kertoo.
Yleinen taloustilanteen kurjistuminen vaikuttaa heikompiosaisiin todella nopeasti.
– He pitävät aika vähän ääntä itsestään. Täällä emme unohda heitä, Koponen muistuttaa.
Koposen mukaan lahjoitusruoan määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa avuntarvitsijoiden määrän kanssa, joten kassin sisältö on ollut vähän laihempi kuin ennen.
Ruoka-apua hyvinvointivaltiossa
Ruoka-apua lisättiin 1990-luvun laman yhteydessä, jolloin monet järjestöt ja seurakunnat perustivat leipäjonoja. Moni tavallinen ihminen joutuu yhä hakeutumaan ruoka-apuun, koska talous on jostain syystä äärimmäisen tiukalla ja rahat eivät riitä ruokaan.
– Se on häpeällistä hyvinvoinnista ja sivistyksestä ylpeilevälle Suomen valtiolle. EU:n ruoka-apu on mainoskikkailua, kun olemme sinne nettomaksajia. Perusongelma on se, ettei ole työtä, ja eläkkeiden ja sosiaaliturvan taso on niin alhainen, etteivät tulot riitä perustarpeisiin. Silloin tarvitaan ruoka-apua, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi selvittää.
Jyväskylään asettautunut Kankaanniemi osallistui itse ruoka-aputoimintaan asuessaan Uuraisilla Keski-Suomessa.
– Näin sen tarpeen ja ihmisten tilanteen omakohtaisesti. Se on tärkeää työtä vapaaehtoispohjalta, jota yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat tekevät. Kiitos kaikille auttajille, Kankaanniemi sanoo.
Rahaa jaetaan ulkomaille
Viime eduskuntakaudella Kankaanniemi oli puheenjohtajana valtiovarainvaliokunnan jaostossa, joka käsitteli ruoka-apuasioita.
– Lisäsimme vuosittain parin miljoonan määrärahan yhdistysten ruoka-avun tukemiseksi. Siitä oli valtava apu, kun yhdistykset hankkivat kylmäkoneita ja muuta tarvittavaa. Tämän hallituksen aikana ei ole vastaavaa määrärahaa löytynyt. Hallitus ei pidä sitä tärkeänä vaan jakaa rahat ulkomaille, Kankaanniemi harmittelee.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään kahden miljoonan euron tukea ruoka-apujärjestöille. Perheissä on puutetta rahasta ja ruuasta, joka näkyy nälkäisinä koululaisina viikonlopun jälkeen.
– Siellä on keskituloisiakin perheitä. Perussuomalaiset ovat puhuneet, että jokaisen pitäisi saada työstään sellainen ansio, että sillä tulee toimeen. Verotusta pitäisi keventää siltä osin, että olisi kannattavaa mennä töihin ja työstä saisi sellaisen palkan käteen, että sillä tulee toimeen ja pystyy tyydyttämään perustarpeet, Kankaanniemi kertoo.
”Kovasydämistä toimintaa”
Kankaanniemen mielestä nykyhallitus voisi halutessaan ratkaista rakenteellisen ongelman.
– Hallituksella on siihen kykyä, mutta ei halua. Esimerkiksi valtion budjetin valmistelussa sinänsä tärkeään luonnonsuojeluun löytyi yllättäen yli 30 miljoonaa euron lisärahoitus, mutta ei kahta miljoonaa ruoka-apuun. Se on puhtaasti arvostuskysymys, Kankaanniemi katsoo.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa, mutta Kankaanimen mukaan hallituksen budjetissa tai päätöksissä ei näy kansan jakautuminen todella köyhiin ja hyväosaisiin.
– Ikävä tilanne, ja tämä varmaan pahenee koronan takia pitkälle tulevaisuuteen. Tänä vuonna otetaan 20 miljardia lisää velkaa, josta köyhille ei riitä yhtään mitään, niin on se hallitukselta kovasydämistä toimintaa, Kankaanniemi toteaa.
&nbsp;

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

Joka kymmenes EU-maan työläinen elää köyhyysrajan alapuolella. Työväestön köyhyys ei kohentunut vuodesta 2016, vaikka vuosi 2017 oli monessa mielessä parhain talousvuosi kymmeneen vuoteen. Sen lisäksi työläisten määrä rikkoi ennätyksen. Mikä on vialla?

Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/a8d292e0-e8d9-11e8-a34c-663b3f553b35">Financial Times</a> arvelee, että talouskasvu hyytyy ensi vuonna. Se luo lisähaasteita EU-maiden kansalaisille päästä kiinni hyväpalkkaiseen työhön. Se taas saattaa lisätä Ranskan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ranskassa-kansanedustajalle-tappouhkaus-mellakat-kaantyneet-jo-kapinaksi/">keltaliivien kaltaisia protesteja</a>, lehti arvioi.
Köyhyysloukkuun on monta syytä. Työtunteja ei kerry tarpeeksi, perheissä on vain yksi palkkatyöläinen, palkat ovat alhaalla, hinnat kohoavat ja sosiaalietuuksia on karsittu monissa maissa.
Työväestön köyhyys kasvaa kaikissa ryhmissä
Koska syitä kasvaneeseen työväestön köyhyyteen on useita, köyhyyden kasvu näkyy laajalla rintamalla. Köyhyys ei koske vain määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Pätkätyöläisten köyhyys on kuitenkin kasvanut suhteellisesti eniten kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siitä huolimatta kaikkien työsopimusryhmien työläisten köyhyys on kasvanut.
Lähes joka kuudes osa-aika- tai pätkätyöläinen kituuttelee köyhyysrajan alapuolella vuoden 2017 tilastojen mukaan. Itsensä työllistäneiden joukossa joka neljäs on pudonnut köyhyysrajan alle.
– Hyvin usein itsensä työllistäneillä ei ole oman työpanoksensa lisäksi muuta myytävää ja he joutuvat tarttumaan siihen työhintaan, mitä he saavat, Euroopan ammattiyhdistysliike European Trade Union Confederationin valtioliittosihteeri Esther Lynch kertoo.
Eurokriisi runteli työläisiä kriisimaissa
Tilastojen mukaan pahimmin työväestön köyhyys iski eurokriisimaihin. Espanjassa ja Italiassa työväestön köyhyysuhka koskee useampaa kuin joka kymmentä työläistä. Näissä maissa kaksi kolmesta osa-aikaisesta työläisestä haluaisi tehdä useampia työtunteja kuin mitä heille tarjotaan.
Vertailun vuoksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa pakon edessä osa-aikaisia töitä joutuu tekemään hieman yli kymmenen prosenttia työläisistä.
Ranskassa on niin ikään keskimääräisesti useampi työläinen pakotettu vähempiin työtunteihin kuin mitä he tahtoisivat. Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa osa-aikatyö on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Saksassakin työläisten köyhyysloukkuun juuttuneita on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2005. Nyt heitä on 9,1 prosenttia työväestöstä.

EU-talous: Kasvu nopeinta vuosikymmeneen, mutta työväestön köyhyyden kasvu ei taitu laskuun

Työväestön köyhyys

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

EU-talous: Kasvu nopeinta vuosikymmeneen, mutta työväestön köyhyyden kasvu ei taitu laskuun

Uusimmat

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Tynkkynen varoittaa päättäjiä siirtymästä energiariippuvuudesta sääriippuvuuteen – ”Eurooppa ei voi olla tuulten varassa”

Ruotsidemokraatit vaativat Pohjoismaille yhteistä palautuskeskusta karkotusten vauhdittamiseksi – ”Kaikki muu on todellisuuden kieltämistä”

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Nopeampi tie maanpuolustuksen tärkeille tuotantolaitoksille – hallitus esittää lupamenettelyiden sujuvoittamista

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Suomi kasvaa työllä ja yrittämisellä, ei sosialismilla – Aittakumpu: ”Emme tarjoa kansalle velkarahaa ja pikavippejä”

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026