

MATTI MATIKAINEN
EU uudistamassa vakaus- ja kasvusopimusta – Sakari Puisto muistuttaa, ettei edellistäkään noudatettu, ja tämä on johdanut moraalikatoon
Kansanedustaja Sakari Puiston mukaan EU:n ongelma ei ole finanssipolitiikan sääntöjen puute vaan se, että sääntöjä ei ylipäätään ole noudatettu. Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet EU:iin moraalikadon siemenen. Puiston mukaan Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään.
EU on aikeissa uudistaa vakaus- ja kasvusopimusta, joka tunnetaan yleisesti myös “talouskurisopimuksena”. Sen tarkoitus on ollut estää jäsenmaita velkaantumasta holtittomasti. Vain muutama jäsenmaa on pystynyt noudattamaan sopimuksen rajoja, eikä yhtäkään jäsenmaata ole rangaistu sopimuksen laiminlyönneistä.
Talouskurisopimus käsittää pääosiltaan kaksi reunaehtoa. Jäsenmaan velan ja bruttokansantuotteen suhde ei saisi ylittää 60 prosenttia. Toiseksi maan budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia.
Koronan vuoksi tehdyt rajut rajoitustoimenpiteet merkitsivät suurta taakkaa julkiselle taloudelle. Talouskurisopimus hyllytettiin määräajaksi, ja siihen olisi tarkoitus palata. Vaaditut toimenpiteet uhkaavat kuitenkin käydä poliittisesti liian vaikeiksi, ja talouskuriyhtälöstä on muodostunut likimain mahdoton alkuperäisin ehdoin.
Moraalikadon siemen
Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto huomauttaa, että velkakriisi 2010-luvun alussa osoitti, että yksittäisten jäsenmaiden huolettoman talouskurin aiheuttamia ongelmia lähdettiin ratkomaan sääntöjä venyttäen kasvattamalla yhteisvastuita. Nämä toimet eivät ole olleet Suomelle edullisia.
– Suomi on ollut EU:ssa nettomaksaja ja kiedottu mitä moninaisimpiin taloudellisiin sitoumuksiin. Samaan aikaan Suomi itse on velkaantunut viimeisimmän hallituksen aikana ennätysvauhtia, ja budjeteista on tullut kroonisesti alijäämäisiä. Vieläpä itse painimme vaikeuksissa riittämättömän rahoituksen vuoksi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon tai tiestön kunnossapidon osalta.
Sopimusrikkomuksista selviäminen ja muiden apuun nojautuminen ovat kylväneet moraalikadon siemenen. Järjestelmään muodostuu helposti jännitteitä, kun yksi jäsenmaa valjastetaan toisen jäsenmaan velkojaksi.
– Suomen ei pidä alistua ikuisen tulonsiirtojen maksajan rooliin, vaan sen on katsottava omien intressiensä perään. Ongelmana EU:ssa ei ole se, etteikö finanssipolitiikan sääntöjä sinänsä olisi ollut, vaan se, että niitä on valikoivasti jätetty noudattamatta tai uudelleentulkittu muiden etujen mukaisiksi. Jäsenmaiden oman talousvastuun sijaan vastuuta on vyörytetty muiden jäsenmaiden kannettavaksi. Ongelma ei korjaannu, jos jäsenmailla tai EU:lla itselläänkään ei ole todellisia kannusteita korjata ongelmaa.
Markkinakuria tarvitaan lisää
Komission ehdotus sopimuksen uudistamiseksi ei ole kuitenkaan riittävä pureutumaan juurisyihin.
Esitykseen kuuluu muun muassa komission aikomus neuvotella kahden kesken niiden jäsenmaiden kanssa, joiden talous on raskaasti velkaantunut tai velkaantumisvauhti liian suurta. Tarkoitus olisi löytää yhteiset, sitovat ratkaisut velkaisuuden vähentämiseksi.
Jäsenmaista varsinkin Saksa on julkisesti kritisoinut aiempaa esityksen versiota liian heppoiseksi. Komission vastikään julkaistu luonnos talouskurisopimuksen uudistamiseksi onkin viime vuoden lopun muotoilua tiukempi. Silti on huomattava, ettei pelkkä sääntökehikko takaa onnistumista.
Markkinataloudessa on tavattu luottaa markkinakuriin. Liian löperöllä talouslinjalla on vaikeaa saada markkinoilta rahoitusta. Toisin sanoen lainarahasta tulee kalliimpaa, mikä kannustaa maita talouskuriin.
– Uusiin sääntökehikoihin ei tule suhtautua sinisilmäisesti. Yhä syvenevän velka- ja finanssiunionin sijaan on aikaansaatava uudistuksia, jotka aidosti edellyttävät jäsenmaiden omaa talousvastuuta ja korostavat rahoitusmarkkinoiden merkitystä kontrollikeinona, velkajärjestely yhtenä konkreettisena vaihtoehtona, Puisto muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra: EU:n pitää vähentää virheitä budjetin toimeenpanossa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää