Tulevalla elinkeinoministerillä, kansanedustaja Sakari Puistolla on poliitikoksi poikkeuksellinen tausta. Eduskunnasta toki löytyy akateemista väkeä ja melkoinen joukko tohtoreitakin, mutta Puisto on heistä ainoa, joka on väitellyt ns. kovista tieteistä – ja vielä Cambridgestä.

Kovilla tieteillä tarkoitetaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tai yleensä luonnontieteitä tai teknisiäkin tieteitä. Alojen tutkijatason edustajia ei Suomen poliittisessa kentässä juuri ole näkynyt viime aikoina.

Sakari Puisto kertoo joskus miettineensä, mistä tämä johtuu. Esimerkiksi Baltiassa, itäisessä Euroopassa ja Aasian maissa tiedemiehiä äänestetään parlamenttiin ja muihin luottamustehtäviin huomattavasti enemmän.

– Tämän huomaa maailmaa kiertäessään. Törmään edustajantyössäni oman alani edustajiin matkustaessani, Puisto kuvailee.

Esimerkiksi Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong on matemaatikko, joka aikanaan opiskeli samassa opinahjossa kuin Puisto.

Fyysikolta vaaditaan aivojen lisäksi käden taitoja

Puiston mukaan on mielenkiintoista pohtia, heijastavatko parlamentaarikkojen taustat jollakin tavalla maan politiikan painotuksia ja yhteiskunnallisia arvostuksia.

Fyysikon työ vaatii aivojen lisäksi käsityötaitoja, koska fysiikan tutkimustulokset perustuvat laboratoriossa tai maastossa tehtyihin kokeisiin. Puistolle se on tuttu maailma, sillä fysiikasta väiteltyään hän ehti työskennellä vaativissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä muun muassa materiaalikehityksen parissa.

Siksi pitää kysyä, onko Puistolla koskaan ikävä laboratorioon kojeiden ja mittausinstrumenttien pariin. Entä ehtiikö ja haluaako tuleva elinkeinoministeri pitää yllä fyysikon taitojaan, kun poliitikon työ käytännössä vie kaiken ajan ja energian?

– Kyllä minä pidän silmällä, mitä tieteessä tapahtuu. Luen silloin tällöin tieteellisten julkaisujen yhteenvetoja ja saan sähköpostiini tiedelehtien kuten Naturen uutiskirjeitä. Pidän myös silmät auki sen suhteen, mitä väitöskirjani aiheen parissa työskentelevät entiset kollegat tekevät. Tämä kaikki jää pakostikin varsin kursoriseksi.

Tutkijan taidot eivät ole ruostuneet

Entä osaisiko Puisto vielä säätää vaikka spektrometriä?

– Jos nyt yhtäkkiä päätyisin aiemman kaltaisiin tutkimustehtäviin, tarvitsisin kyllä sisäänajovaiheen. Mutta kun pohjatyö on tehty, kyllä se sitten palautuisi mieleen ja sormenpäihin.

Välillä näin on käynytkin. Esimerkiksi vuonna 2019 Puisto lähti eduskunnan istuntovapaaviikolla luennoimaan viikoksi Liettuan Vilnan Gediminasin teknillisen yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille nanomateriaaleista.

– Asia oli laitettu vireille ennen kuin minut valittiin kansanedustajaksi, täydentää Puisto.

Teknisiä käsityötaitojaan Puisto ei vierailulla päässyt treenaamaan, mutta muutoin hänen ajatuksensa pysyivät viikon ajan pääasiassa luonnontieteessä ja sen menetelmissä. Samassa yhteydessä hän toki perehdytti kuulijoitaan myös innovaatiopolitiikkaan.

Fyysikko hahmottaa asioiden mittasuhteet

Usein väitetään, että eksakteja tieteitä opiskelleiden maailmankatsomus ei oikein kohtaa vaikkapa sosiologin tai pedagogin elonperspektiivin kanssa. Stereotypia pitää tässä kohtaa jossain määrin paikkansa, mutta turhat kategorisoinnit eivät myöskään toimi, arvelee Puisto.

Mitä erityistä fyysikon koulutus ja tausta tuovat Sakari Puiston politiikkaan?

– Tietysti siinä on etunsa suoraan tiedettä, teknologiaa ja osaamista käsittelevissä kysymyksissä. Toisinaan taas voi hahmottaa vaikkapa mittasuhteita tarkemmin. Kiinnitän myös huomiota argumentoinnin logiikkaan eli siihen, ovatko esityksen perustelut johdonmukaisia tai onko niissä aukkoja. Niinpä saatan huomata tutkimatonta maaperää siellä, missä muut eivät ehkä sitä näe.

Mai Allo