
EU:n komissio haluaa yhteistä verotusta
Britannian lähtö EU:sta jättää 15 miljardin euron kokoisen aukon budjettiin. Mistä rahat?
Euroopan unionin budjettineuvottelut seuraavalle keskipitkän ajan budjettikaudelle vuosille 2021-2027 ovat alkaneet. Niistä odotetaan tulevan kaikkien aikojen vaikeimmat. Syynä on Brexit, joka jättäisi lähes 15 miljardin euron aukon vuosibudjettiin. Britannia on ollut EU:n kolmanneksi suurin nettokontribuoija budjettiin. Nykyinen budjettisuunnittelu kattaa vuodet 2014-2020. Britannian ero EU:sta tapahtuisi vuonna 2019.
Britannian jättämän budjettiaukon lisäksi neuvotteluja vaikeuttavat komission omat kaavailut menonlisäyksiksi. Uusia menoja aiheuttavat muun muassa kaavaillut rajatarkastukset, yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä digitalisaation edistäminen.
Kolme vaihtoehtoa tai niiden yhdistelmää on olemassa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne ovat:
– Jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattaminen
– Menojen karsiminen
– Uusien tulojen hankkiminen EU:lle
Maksuosuuksien kasvattamista vastustavat tiukasti monet maat ja erityisesti Itävalta ja Hollanti. Suomen kanta on epäselvä, koska ministeri Petteri Orpo on väläyttänyt jäsenkontribuutioiden kasvattamista, mutta Juha Sipilä torjunut ne. Saksa on luvannut korottaa kontribuutiotaan, mikäli maahan syntyy suuren koalition hallitus (CDU/CSU+SPD). Luultavasti Suomi seuraisi Saksan perässä kuten aina ennenkin.
Menojen karsimista on väläytetty erityisesti aluetukiin, joiden suurin saaja on Puola. Yhdessä komission skenaariossa alueiden tuki lopetettaisiin kokonaan ns. kehittyneissä jäsenmaissa. Näitä ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Hollanti ja Ruotsi. Myös useat alueet Italiassa ja Espanjassa menettäisivät tuen. Portugali saattaisi saada tukea edelleen. Komissio on nähnyt yhtenä vaihtoehtona myös maataloustuen pienentämisen osalta maista. Poliittisesti tukien karsiminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja varsinkin karsimisen kohdistaminen eri suuruisena jäsenmaille.
Komissiolla on ollut aiemminkin ehdotuksia uusien tulolähteiden saamiseksi EU:n budjettiin. Nyt on herätetty henkiin yhteisöveron kanavoiminen osaksi EU:lle. Yhteisöverotuksen veropohjan harmonisointi on ollut jo vuosia tekeillä. Nyt hanke vietäisiin loppuun. Yhteisöverotusta ei silti harmonisoitaisi EU-alueella. Osa maiden yhteisöveroista korvamerkittäisiin EU:lle. Verot kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan yhteisöveron tuotoista EU:n kassaan.
Komission kolmas suunnitelma on tulouttaa osa päästöoikeuksien myynnin tuloista EU:lle. Nämäkin kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan tuloista EU:lle.
Komissio haaveilee myös saavansa osan Euroopan keskuspankin ns. seigniorage-tuloista (rahan painamisesta) itselleen budjetin katteeksi.
Nämä EU:n komission suunnitelmat saada lisätuloja yhteiseen budjettiin tulevat kohtaamaan kovaa vastustusta. Monet maat tulevat pelkäämään, että lähdettäessä tälle tielle sen loppua ei ole näköpiirissä. Komissio on jo pitkään tavoitellut EU:n budjetin olennaista kasvattamista. Budjetti on nyt noin prosentin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Haaveena lienee ollut jopa budjetin kasvattaminen kahteen prosenttiin BKT:sta. EU:lla on ollut suuria ongelmia tehostaa menojensa käyttöä. Valvonta ja seuranta ovat pettäneet usein ja varojen käytössä on ollut tuhlailua ja korruptiota varsinkin Itä-Euroopan jäsenmaissa. Nämä ongelmat tulisi saada ensin ratkaistua ja lisäksi menojen käyttöä tehostettava. Menojen karsintaa tulisi harkita ensimmäisenä vaihtoehtona budjetin tasapainottamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n budjetti Itävalta Puola Tanska Belgia Suomi Portugali Hollanti Ranska Ruotsi Saksa Irlanti Italia Espanja EU
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää