EU:n kaksi toimenpidealoitetta maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. EU oli kaavaillut rajavalvontaelin Frontexin miesvahvuuden reilua kasvattamista. Toiseksi unioni haluaisi perustaa unionin ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia. Unionissa tapaillaan uudelleen jäsenmaiden pakottamista taakanjakoon.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että Frontexin 1 300 henkilöstöluku kasvatettaisiin jopa 10 000 henkilöön.

Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita ehdotuksen toimivuudesta. Saksan ja Alankomaiden mielestä rajavalvontaelimen paisuttaminen ei ole kannattavaa panostukseen nähden. Jotkut jäsenmaat eivät halua ylikansallisten rajavartioiden ottavan ohjia kansallisilta rajavalvojilta.

– Maali ei ollut koskaan realistinen, nimettömäksi jäänyt diplomaatti kertoi Financial Timesille.

Afrikan maat eivät halua maihinnousukeskuksia

EU on vihdoinkin huomannut, miten vaikeaa hylättyjen turvapaikkapäätösten saaneita henkilöitä on poistaa unionin alueelta. Sen vuoksi unioni halusi turvapaikanhakijoille perustettavat erilliset maihinnousu- ja käsittelykeskukset turvapaikanhakijoille EU:n ulkopuolelta ja mieluiten Afrikan puolelle.

Haluaminen on helppoa, toteuttaminen ei niinkään. Afrikkalaiset maat eivät ole osoittaneet halua keskuksille heidän maaperälleen. EU-lähettilään mukaan hanke hoidettiin tyystin väärin. Lähettilään mukaan hanke olisi pitänyt hoitaa kaikessa hiljaisuudessa Afrikan maiden kanssa kahdenkeskisesti sopimalla. EU ei kuitenkaan säästellyt rumpujen pauketta esitellessään vasta ajatuksen tasolla ollutta hankettaan.

Pakottaminen palaamassa EU:n menetelmiin

EU-maiden sisäministerit tapasivat Luxemburgissa. Ministerit hakivat yhteistä säveltä eritoten Frontexin toimenkuvasta. Kokouksen päätteeksi ei saavutettu suuria läpimurtoja. Työn kerrotaan jatkuvan teknisiä yksityiskohtia puiden.

FT:n mukaan jäsenmaiden pakotus on palaamassa unionin repertuaariin. Aiemmin kolkon äänensävyn saanut ”pakotettu uudelleensijoitus” on muotoiltu EU-jargonissa nyt ”pakotetuksi solidaarisuudeksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat osallistua maahanmuuttajien aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla unionille rahaa tai teknistä osaamistaan.

Henri Alakylä