1.
Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?
30.06.2025 |10:58
Jussi Nukari Lehtikuva
Euroskeptiset puolueet tekevät hyvää Euroopalle – ”politiikka palaa politiikkaan”
16.05.2014 |14:19
Financial Timesin kuunnelmassa Gideon Rachman haastattelee lehden Brysselin kirjeenvaihtajaa Peter Spiegeliä ja Euroopan asioiden toimittajaa Tony Barberia tulevista europarlamenttivaaleista ja euroskeptisten puolueiden vaalivoitosta. Europäättäjät ovat varotelleet toistuvilla kauhukuvilla eurokriittisten puolueiden hajottavan Euroopan. Spiegel ja Barber näkevät asian toisin. Heidän mielestään eurokriittisten nousun myötä politiikka palaa politiikkaan.
Barber kertoo, että perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Erityisesti euromaiden osalta linjat ovat likimain identtiset. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin. Tällainen voi vieraannuttaa kansalaiset, koska vanhoilla ryhmillä ei ole juurikaan näkemyseroja talous- tai työmarkkinapolitiikassa.
Ratkaisut näkyvät kotipihoilla
Spiegel kertoo, että vanhat valtaryhmät säilyttävät silti valta-asemansa suuristakin paikkamenetyksistä huolimatta. Mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä eurokriittisten puolueiden kotimaissa tapahtuu. Hän mainitsee kolme maata, joissa on ollut EU-kriittinen puolue jo pidempään. Nämä maat ovat Suomi, Hollanti ja Iso-Britannia.
”Perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin.”
Spiegel mainitsee esimerkkeinä, miten Iso-Britannian pääministeri David Cameron kertoi aikanaan, ettei Eurooppaa saisi hutkia. Mutta hän on joutunut myöntymään nyt kansanäänestykseen kuulumisesta koko EU:in vain siksi, että EU-kriittinen Ukip on noussut yhä vahvemmaksi puolueeksi. Hollannin pääministeri Mark Rutte julkaisi Hollannin Vapauspuolueen pelossa 54 kohdan listan asioista, joissa päätäntävalta tulee olla kansallisella tasolla. Spiegelin mukaan Suomessa Perussuomalaisten menestys johti lopulta siihen, että pääministeri Jyrki Katainen päätti jättää tehtävänsä.
Spiegel muistuttaa, että jos eurokriittisten puolueiden olemassaolo saa tällaista aikaan jäsenmaissa niin mitä tapahtuukaan, kun eurokriittisten voimat leviävät, kuten nyt ne ovat leviämässä Ranskaan ja Italiaan. Suurien jäsenmaiden myötä eurokriittiset saavat myös parempaa näkyvyyttä.
Spiegel muistuttaa, että Kreikan osalta vasemmistopuolue Syrizan nousu europarlamenttivaaleissa voi luoda lisää paineita maan hallitukselle, jonka enemmistö on hyvin niukka.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
2.
Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
02.07.2025 |17:02
3.
Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
27.06.2025 |17:13
4.
Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
02.07.2025 |14:58
5.
PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)
30.06.2025 |14:39
6.
Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
27.06.2025 |09:17
7.
Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
27.06.2025 |09:59
8.
Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
28.06.2025 |09:10
9.
SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
27.06.2025 |14:55
10.
Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
27.06.2025 |18:17
