Finnair lentää heikentyvin siivin

Suomessa huoltotoimintojaan supistava Finnair huollattaa koneitaan kotimaan lisäksi mm. Portugalissa, Kiinassa ja Singaporessa. Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Antti Rinne pelkää ulkoistamisen johtavan huoltovarmuuden heikentymiseen.

– Finnairin tekniikan näivettyminen on joka tapauksessa johtamassa siihen, että merkittävä osa vuosikymmenten mittaan hankitusta huippuosaamisesta on häviämässä taivaan tuuliin. Nähdäkseni tällä on negatiivisia vaikutuksia Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta, Rinne toteaa.

Yhtiön sisällä tilanne on nyt niin herkkä, etteivät luottamushenkilöt halua puhua omilla nimillään tai antaa kenelläkään ärsyyntymisen aihetta. Haastattelemamme työntekijät kuitenkin kertovat olevansa kummissaan ja pettyneitä, koska työntekijäpuoli on osallistunut yhteisiin talkoisiin palkanalennuksilla, lomarahojen poistamisilla ja tekemällä ilmaisia tunteja, mutta yhtiölle ei tunnu mikään riittävän.

– Finnairin palkkalistoilla olevat ihmiset ovat hämmentyneitä, vihaisia, pettyneitä ja turhautuneena valtion merkittävästi omistamaan yhtiöön työnantajana, Rinne komppaa.

Halpatyömaissa tehdään vain välttämätön

On selvää, että Suomessa – lumen ja jään maassa – on kalliimpaa ylläpitää huoltotoimintaa kuin hiekkaerämaassa. Finnairin antamien lausuntojen mukaan huolto- ja korjaustoiminta eivät kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan, sen enempää kuin catering- tai maapalvelutkaan.

Monet tahot toivovat valtion luopuvan enemmistöosuudestaan Finnairissa. Jos valtio kuitenkin myisi osakkeensa, voitaisiin työt siirtää nykyistäkin helpommin halvemman työvoiman maihin ja irtisanoa henkilökuntaa.

Sanotaan, että halpatyömaissa tehdyt huollot täyttävät nipin napin vähimmäissäännökset, mutta ei muuta. Kun esimerkiksi Suomessa tehdyssä huollossa huomataan, että jokin osa on kulumassa ja se on vaihdettava vasta ennen seuraavaa määräaikaishuoltoa, huolto vaihtaa osan heti. Tällainen ”ylimääräinen osanvaihto” ei välttämättä kuulu halpahuoltoyhtiön sopimukseen. Sitten kun ”sitä ja tätä” jää tekemättä, niin ennen pitkää lentoturvallisuus vaarantuu.

Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että halpahuoltomaiden työntekijöillä on myös omat ongelmansa, jotka voivat vaikuttaa työn lopputulokseen.

– Kun työ siirtyy halpatyövoiman maihin, näiden maiden työolosuhteissa ja ammattiyhdistysoikeuksissa on vakavia puutteita.

Työntekijät tekivät ilmaista työtä

Töiden siirtyminen halpatyömaihin tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja epäreilulta jo moniin säästötalkoisiin osallistuneen Finnairin henkilöstön mielestä.

– Työntekijät ovat tehneet monenlaisia ehdotuksia, myös suoria kustannussäästöjä. Tekniikassa säästettiin vuonna 2010 lähes 15 000 000 euroa tekemällä todellisuudessa ilmaista työtä. Kiitoksensa on ollut leikkausten jatkuminen, Rinne paheksuu.

Tänä vuonna Finnairin tekniikan puolelta joutuu työttömäksi noin viisisataa ihmistä. Osan kohdalta päätökset on tehty jo viime vuonna. Vuonna 2012 työttömäksi jäi yli 250 finnairilaista ja reilussa kahdessa vuodessa alkaen vuoden 2011 Suomen valtion omistama lentoyhtiö on ajanut maantielle noin tuhat ihmistä.

Finnairin strategiana on, että se kasvattaa toimintaansa Aasian suuntautuvilla lennoilla ja antaa ns. syöttöliikenteen Eurooppaan nk. halpalentoyhtiöille. Aasian lentojensa määrä Finnair haluaa tuplata nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.

Keskipitkän tähtäimen strategiana on säästäminen. Finnair aloitti elokuussa 2011 koko yhtiön laajuisen rakenne- ja kustannussäästökartoituksen ja tavoittelee 140 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuoteen 2014 mennessä. Tekniikan yhtiöiden osuus ”säästötalkoista” on 50 miljoonaa euroa.

Tuhansille potkut

Kun Finnairilla oli vielä 2001 palkkalistoillaan 11 115 ihmistä, joista tekniikan työntekijöitä 2 235, putoaa henkilöstön kokonaismäärä tänä vuonna noin puoleen entisestä. Yhtiön palvelukseen jää enää 6 000 työntekijää, joista tekniikan osuus on reilusti alle tuhat henkeä.

Finnairin työntekijäpuolelta kerrotaan myös, että he pelkäävät ulkoistusten vain jatkuvan ja merkitsevän sitä, että henkilökunta putoaa muutamaan tuhanteen ja tekniikan henkilökunnan määrä muutamaan sataan. Myös matkustamohenkilökuntaan on tullut väkeä yhtiön ulkopuolelta ja ”kehityksen” uskotaan jatkuvan.

Finnairilaisia ihmetyttää myös se, että vaikka kansallista lentoyhtiötä ajetaan kovaa vauhtia alas, niin Suomessa on yhdeksän koulutuspaikkaa, joista valmistuu vuosittain 150 lentokonealan ammattilaista.

Finnair on ollut turbulenssissa viime vuosina mm. edellisen toimitusjohtajansa Mika Vehviläisen asuntosotkuissa. Toimitusjohtaja nautti yhtiön asuntoedusta 6 800 euron edestä joka kuukausi eikä asiaa tehnyt yhtään hyväksyttävämmäksi se, että taustalla hääri Vehviläisen edeltäjä Jukka Hienonen.

Myös Finnairin johtajilleen maksamat, täysin kohtuuttomat sitouttamispalkkiot nousivat otsikoihin. Tällaisten palkkioiden maksamisesta on nyt luovuttu niiden saaman suuren julkisuuden ja kansalaisten yleisesti esittämän paheksunnan vuoksi.

Uudelle toimitusjohtajalle jättipalkka

Tilanne Finnairissa jatkuu edelleen kireänä ja on luultavaa, ettei työntekijöiden pinna kestä loputtomiin, vaikka on yhteistyössä yhtiön johdon kanssa yritetty.

– Kyllä niitä asioita on yritetty hoitaa neuvotteluilla ja sopimalla, mutta kun työnantaja on kovakorvainen, on jouduttu turvautumaan järeämpiin toimenpiteisiin ja varmaan niin tapahtuu myös tulevaisuudessa, Rinne selittää ja sanoo, etteivät työtaistelutoimet ole poissuljettuja tulevaisuudessakaan.

Finnairin hallituksen uusi saksalainen puheenjohtaja Klaus W. Heinemann katsoo, että kulukuri on edelleen Finnairin ohjenuora. Uusi toimitusjohtaja – aikaisemmin Cargotecillä Hongkongissa toiminut – Pekka Vauramo saa kuitenkin lentävän palkkalähdön, sillä miehen alkupalkka on 51 500 euroa kuukaudessa. Lomarahoineen se tarkoittaa vuodessa noin 740 000 euron ansioita, mikä on kaksikymmentäkertainen summa verrattuna tavalliseen keskivertopalkansaajaan.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)