Italialaiset teollisuusjohtajat alkavat menettää kärsivällisyyttään maan pääministeri Matteo Renzin hitaasta otteesta uudistuksiin, talouslehti Financial Times (FT) kertoo. Renzi nautti suurta suosiota kautensa alussa seitsemän kuukautta sitten. Hän lupasi vähentää kankeaa byrokratiaa, uudistaa maan työmarkkinoita, keventää verotusta ja luoda talouskasvua. Kasvun sijaan Italian talous vajosi kolmanteen taantumaansa lyhyen ajan sisällä tänä vuonna.

Uudistusrintamalla Renzi on keskittynyt lähinnä maan parlamentin valtaoikeuksiin, eikä niinkään työmarkkinoihin. Syynä on kasvava ammattiyhdistysten ja hänen oman vasemmistolaispuolueensa vastustus, talouslehti The Economist muistuttaa. Verojen keventämisessä odotetaan railakkaampia otteita: Renzi tarjosi pienen verohuojennuksen europarlamenttivaalien alla pienituloisille.

Hidasta uudistamista

Uudistusohjelman hitautta kuvastaa se, että alussa Renzi uhoi uudistavansa maata sadan vuorokauden aikana, mutta nyt aikamääre on venähtänyt tuhanteen vuorokauteen.

Talouspamput pitävät Renziä kuitenkin viimeisenä oljenkortenaan, sillä ”muitakaan ei ole”, viitaten muihin mahdollisiin pääministerikanditaatteihin.

Suuret yritykset pohtivat mahdollisuutta lähteä kokonaan Italiasta, mutta maan teollisen selkärangan muodostavat pienet- ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta siirtää toimiaan pois Italiasta. Nämä ovat yrittäneet kriisivuosien aikana korvata heikkoa kotimaan kysyntää lisäämällä vientiä, mutta se ei ole onnistunut riittävästi. Yrittäjien viesti onkin, että uudistusaikataulussa tulee pitää kiirettä.

Renzi pitää lupauksensa uudistuksissa

Renzi sanoo The Wall Street Journalin (WSJ) haastattelussa pitävänsä uudistukset etusijalla. Hän ei usko saavuttavansa europäättäjien hyväksyntää kasvuhakuisemmasta politiikasta ilman uudistusten toimeenpanoa.

– Olen hyvin suorapuheinen: vyönkiristely ilman kasvua on virhe. Minulle on taas mahdoton tehtävä selittää tätä ilman vahvaa sitoutumista Italian uudistamiseen, Renzi kertoo WSJ:lle.

Renzi kertoo myös pidättäytyvänsä veronkorotuksista. Yritysjohtajat toivovatkin verohuojennuksia, sillä monilta pk-yrityksiltä tulot ovat kutistuneet reippaasti kriisivuosien aikana.

Europakkopaitaisen velkaongelma

FT:n vakiokolumnisti Wolfgang Münchau toteaa, että Italian julkinen velka on suuri huolenaihe. Hänen mielestään Italian talous ei ole kestävällä pohjalla, ja että se tulee johtamaan massiiviseen velkasaneeraukseen. Se aiheuttaa kysymysmerkin Italian eurojäsenyydelle, kuten koko euron säilymiselle.

Münchau listaa Italian talouden työkalupakin tyhjyyden. Maalla ei ole omaa korkokantaa, jota se voisi laskea. Italialla ei ole omaa itsenäistä keskuspankkia, joka voisi toimia valtiolle viimekätisenä lainaajana. Italialla ei ole omaa valuuttaa, jonka arvo voisi heikentyä.

Münchaun mielestä uudistuksilla ei saavuteta talouskasvua. Hän kysyykin, miten voidaan nähdä talouden kasvavan silloin, kun yritykset saavat muitta mutkitta irtisanoa väkensä.

Münchau ehdottaakin Euroopan keskuspankille mittavaa eurovaltioiden velkakirjaostoja. EKP ei ole kuitenkaan ostoja tehnyt useamman kriisivuoden aikana kuin nimeksi.

Henri Myllyniemi