lehtikuva jarno mela
Financial Timesin Samuel Brittan listaa kolumnissaan muualtakin tutut näkemykset euroalueen kehittymisestä eri vaihtoehdoin. Hän pohjustaa kolumniaan esittelemällä muutaman euromaan palkkakehitystä sitten euron luonnin. Saksassa palkat ovat kasvaneet vain 13 prosenttia, kun kriisimaissa palkat ovat nousseet 20-30 prosenttia. Lisäksi hän muistuttaa euroalueen maiden vaihtotasekriisistä. Näiden vaihtotaseiden epätasapainojen vuoksi euroalue murtuu. Mikään pankkiunioni tai integraatiolisä ei tähän auta.
Brittan kertoo, että euroalueesta pyrittiin tekemään harmonian ja yhteissävelen alue eväämällä mahdollisuudet valuutan devalvointeihin. Toisin on kuitenkin käynyt. Lisääntynyt kurjuus on kasvattanut eripuraa. Hän mainitsee maiden välisten suhteiden olevan kestämättömällä tasolla.
Brittan esittelee vaihtoehdot. Ensimmäisenä hän tarkastelee europäättäjien visiota siitä, että vyönkiristely toimii. Tässä kehityssuunnassa kysynnän hyytyessä hintatason on pakko tulla alas, jolloin kilpailukyky saadaan palautettua ja toipuminen alkaa. Vaihtoehtoisesti kilpailukykyä voi kehittää innovoimalla: mielikuvituksellisempia (ja kalliimpia) turistimatkapaketteja ja houkuttelevampia (ja kalliimpia) hotelleja. Kyse on siitä kuinka monta vuotta – tai vuosikymmentä – tähän päätyminen vie.
Toinen vaihtoehto on, että kasvu tyrehtyy ja kriisimaihin jää nykyiset työttömyysasteet. Pitkään jatkuessa tämä lisää muuttoliikettä pois. Oma huomioni tällaisessa muuttoliikkeessä on se, että silloin ei ainakaan ole toivoa saada lainattuja rahoja takaisin, koska kasvupotentiaali katoaa.
Kolmatta vaihtoehtoa hän ei pidä todennäköisenä, mutta mainitsee sen silti. Siinä Saksa inflatoisi palkkansa ja eräällä tavalla ”romuttamalla” oman kilpailukykynsä myötä tuo tulisi kuitenkin vertailussa kriisimaihin siedettävälle tasolle. Tukirahoja etelään voitaisiin myös maksaa ajasta ikuisuuteen.
Neljäs vaihtoehto on sitten euroalueen hajoaminen. Ikävää niille pankeille, joiden taseissa olevat luotot nykyisiin kriisimaihin sulavat lähes olemattomiin. Alkusokki olisi valtava myös eroaville maille. Alun markkinakaaoksen jälkeen kriisimaista tulisi kuitenkin entisiä kriisimaita.
Brittan pohtii, että jos hänen olisi pakko lyödä asiasta vetoa niin hän sijoittaisi panoksensa neljännelle vaihtoehdolle.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
"Turun hovioikeus tiesi, ansaitseeko syytetty pyövelin kirves kirveen vai neljäkymmentä raipaniskua ja elinkautisen pakkotyöhön Viaporissa." Historioitsija-kansanedustaja Teemu Keskisarja tarttuu puheesaan menneen aikojen rikoshistoriaan, sen synkkiin yksityiskohtiin ja moraalisiin kysymyksiin. Keskisarja vie kuulijansa syvälle rikosten, rangaistusten ja oikeusjärjestelmän juurille. Hän kertoo nuoruudestaan ja tutkimusuransa alkutaipaleista – alkaen 1700-luvun seksuaalirikollisuutta koskevista pohdinnoista ja edeten 1900-luvun alun suomalaisten terroristeihin.
Lue lisää
Lue lisää
