PS ARKISTO
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia oikeina ja välttämättöminä, mutta korostaa suomen kielen säilyttämisen sekä historiantuntemuksen tukemista.
Kaisa Garedewin mukaan on valitettava tosiasia, että Suomi velkaantuu. Talouden pelastaminen ja kuntoon paneminen vaatii hänen mukaansa maalaisjärkistä ymmärrystä sekä perussuomalaista tahtoa.
– Edelliset vasemmistopäättäjät ovat hassanneet rahaa sinne, mistä ovat uskoneet saavansa kansan suosiota ja lisää äänestäjiä. Ehkä ei ole myöskään uskallettu leikata kulttuuriväeltä nousevan metakan takia. Todellisuudentaju ja valtion rahojen käytön prioriteettijärjestys on ollut sumentunut jo monet vuodet, Garedew toteaa.
– Raha ei kasva puussa. Jos johonkin tarkoitukseen lahjoitetaan ilmaiseksi kansalaisten verorahoja, niin on ymmärrettävä, että se on aina jostakin muusta pois. Kulttuuriavustuksille varatulla määrärahalla saisi palkattua esimerkiksi yli 1 500 hoitajaa vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon vuodeksi.
– On useita muitakin hallinnonaloja, joista voisi karsia reippaasti lisää menoja: ilmastoasiat eli hiilineutraalisuuden tavoittelu 2,3 miljardia euroa, maahanmuutto ja maahanmuuttajien 2,16 miljardin euron sosiaalietuudet, kehitysavusta muilta kuin Ukrainalta 400 miljoonaa sekä kaiken maailman valtion varoilla pyörivät suojatyöpaikat, kuten Opetushallitus, 15 miljoonaa, Garedew listaa.
Garedew korostaa, että valtion tärkeimmät tehtävät ovat puolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta, terveydenhoidosta, koulutuksesta, liikenneinfrasta sekä yrittämisen ja terveen talouskehityksen edellytyksistä huolehtiminen, ei kulttuuri- ja taideala.
– On täysin normaalia, että ihminen joutuu itse kustantamaan sinfoniakonserttinsa ja muut kulttuuriharrastuksensa. Eihän yhteiskunta maksa muillekaan heidän harrastuksiaan. Käsittämätön ajatus!
– On eriarvoista myöntää valtion budjetista valtavia summia vain tietyn pienen porukan viihteen tukemiseen. Kaikkien kansalaisten erilaisia harrastusmahdollisuuksia tulisi tukea yhtäläisellä tavalla, jos tukien linjalla halutaan mennä, Garedew painottaa.
Taiteeseen ja kulttuuriin on vuoden 2026 budjetissa varattu 547,5 miljoonaa euroa, mikä on 9,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin taiteen ja kulttuurin avustuksiin on kohdistettu leikkauksia, mikä on Garedewin mielestä järkevää.
– Mistä tämä määrärahojen lisäys sitten johtuu? Yksi syy on Kansallismuseon peruskorjaus, joka valmistuu kesällä 2026. Sen toiminnan laajentamiseen sekä ohjelmistojen ja näyttelyiden tuotantoon laitetaan reilut kymmenen miljoonaa. On kannatettavaa panostaa museotoimintaan, Garedew vahvistaa.
– Museoilla on tärkeä merkitys Suomen historian, itsenäisyyden ja selviytymistarinan eteenpäin viejinä, jotta myös nuoremmat sukupolvet oppivat arvostamaan rakasta kotimaatamme. Lisäksi kirjastojen toimintaedellytysten säilyttäminen on suomen kielelle ja kulttuurille elinehto. Niiden vuosittainen valtionrahoitus on reilut yhdeksän miljoonaa. Ne parantavat lasten lukutaitoa ja toimivat monella tapaa matalan kynnyksen kohtauspaikkoina kansalaisille.
Valtio osallistuu 20 miljoonalla eurolla mahdollistamaan Oulun tehtävää Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026. Ohjelmaa toteutetaan 40 kunnan yhteistyönä, ja mukana on lisäksi 40 yritysyhteistyökumppania.
– Toivon todella, että tästä olisi tuloja enemmän kuin menoja. Sen tulisi tietysti olla tällaisissa päätavoitteena, koska on kyse veronmaksajien rahoista. Teemavuosi vetää varmasti paljon turisteja Suomeen, ja samalla suomalaiset yritykset ja vientituotteet voivat saada uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Tähän tällä tähdätään, Garedew sanoo.
Garedew katsoo, että nykykulttuurin ja taiteen viihdytykset pitäisi saada kokonaan markkinavetoisiksi, ei verorahoilla pyöritettäviksi. Taiteen, teatterin, musiikin, elokuvien ja kirjallisuuden menestymisen tulisi määräytyä kysynnän ja tarjonnan perusteella, ei julkisten tukien tason perusteella.
– Jos taide on elinvoimaista ja kiinnostavaa, sen pitäisi pystyä houkuttelemaan yleisönsä ja rahoituksensa omilla lipputuloillaan, aivan kuten eläintarhat, tivolit, sirkukset ja vastaavatkin. Tänään saimme kuulla surullisia uutisia Ähtäristä. Yli 50 vuotta vanha eläinpuisto haki konkurssia. Eläintarhat ja huvipuistot voivat joutua konkurssiin, mutta miten käy kansallisoopperan tai baletin, jos sen toiminta ei kannata? Pumpataan lisää veronmaksajien rahoja.
– Olisi aika miettiä myös erilaisten festareiden tukemista kulttuurin nimissä suhteessa esimerkiksi seikkailupuistoihin, Garedew korostaa.
Garedewin mukaan julkinen tuki vääristää markkinoita ja ylläpitää hankkeita, joilla ei ole aitoa kysyntää ja jotka eivät edistä suomalaisen kulttuurin ja kielen säilymistä millään tavalla.
– Esimerkiksi vuoden 2023 Tom of Finland -näyttely Kiasmassa oli pohjanoteeraus.
– On hyvä huomioida, että melkoinen osa nykykulttuurin tekijöistä on jollain tavalla vasemmistoideologiaan päin kallellaan. Tästä hyvä esimerkki on tuore Parvet-elokuva. Suomen elokuvasäätiö rahoitti tämän ideologisen dokumentin tekemistä ja markkinointia yli puolella miljoonalla. Ensi-iltaviikonlopun saldo oli 88 katsojaa. Kyllä 515 000 eurolle veronmaksajien rahaa olisi varmasti löytynyt välttämättömämpiäkin kohteita, Garedew toteaa.
Garedew katsoo, että markkinaehtoinen kulttuuri pakottaisi tekijät kuuntelemaan yleisöä ja tuottamaan sellaista, jota ihmiset oikeasti haluavat nähdä ja kokea. Se lisäisi tehokkuutta, innovaatioita ja monipuolisuutta.
– Valtion ei pidä päättää, mikä on arvokasta taidetta. Sen päättäköön yleisö omalla kiinnostuksellaan.
– Lukutaito, suomen osaamisen vaatiminen maahanmuuttajilta sekä perinteisten kristillisten arvojen välittäminen jälkipolville – niitä yhteiskunnassamme kannattaa vaalia joka tasolla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisen kulttuuripolitiikan ytimessä on suomalaisen elämäntavan ja identiteetin puolustaminen. Perussuomalaiset näkee, että suomalainen kulttuuri on kansallisten kertomusten jatkumo, jonka ylläpitäminen on tärkeää.
Terroristijärjestö Hamas ja Israel ovat päässeet sopimukseen Gazan rauhansopimuksen ensiaskeleista mutta taistelu ei hellitä Suomessa. Kulttuuriväki jatkaa Israelin hiillostamista ja vaatii juutalaisvaltiota pois viihteen estradeilta. Rauhaa ei ole näköpiirissä.
- Valtionhallinnon sopeuttamisohjelman yhteydessä ja lisäsäästöjä haettaessa Opetushallituksen toiminta ja hallinto on tarkasteltava Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa uudelleen. Päällekkäisiä toimintoja, kuten hallinto-, tietohallinto- ja viestintäpalveluja tulee yhdistää ja suoraviivaistaa. Tämä selkeyttää työnjakoa ja johtajuutta sekä parantaa tiedonkulkua, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että mietintö tuo esiin kansallisen kulttuurin merkityksen ja luovien alojen potentiaalin sekä korostaa kulttuurin ja luonnon välistä yhteyttä.
Viikon suosituimmat
Somalian kansanedustaja vastustaa rikollisten pakkopalautuksia Ruotsista. Hänen mielestään rikolliset ruotsinsomalit ovat Ruotsin oma ongelma, jota ei pidä siirtää Somaliaan. Ruotsi on tehnyt Somalian hallituksen kanssa salaisen sopimuksen pakkopalautettavien Somalian kansalaisten vastaanottamisesta. Vastineeksi Ruotsi on ohjannut kehitysapurahoja hankkeisiin, jotka hyödyttävät Somalian pääministerin lähipiiriä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Facebookissa jyrkästi Euroopan parlamentin äänestystä, jossa italialaismeppi Ilaria Salis sai pitää syytesuojansa vain yhden äänen erolla. Tynkkysen mukaan päätös lähettää vaarallisen viestin, että äärivasemmistolainen väkivalta hyväksytään Euroopassa.
Kansanedustaja Minna Reijonen piti eduskunnan salipuheessaan tulevaa polttoaineiveron kevennystä yltiösuperhienona juttuna. Polttoainevero laskee noin 50 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.
Naisten oikeuksia polkenut imaami on hyllytetty Skånessa. Tämä kehotti kohua ja suuttumusta herättäneissä saarnoissaan miehiä lyömään tottelemattomia vaimojaan. Seurakunta edellyttää imaamin nyt palaavan seurakunnan viralliselle linjalle ja kunta kiittelee päätöstä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kommentoi viestipalvelu X:ssä Gazaan matkustaneiden aktivistien toimintaa. Junnila pitää Greta Thunbergin ja kumppanien Gazan-reissua "egomatkana", jossa humanitaarisen avun sijaan korostuivat poliittiset performanssit, sisäiset ristiriidat ja huomion hakeminen.
14-vuotias poika tulitti varhain lauantai-aamuna ravintoloista purkautuvia nuoria automaattiaseella Gävlen keskustassa. Kuusi ihmistä haavoittui ammuskelussa. Poliisi on kuulustellut epäiltyä viikonlopun aikana. Hänellä uskotaan olevan yhteyksiä murhiin ja huumekauppaan yhdistettyyn jengiin.
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Palestiina-aktivistien temppu onnistui täydellisesti - Israel tuomittiin ja media vaikenee siitä, ettei avustuslaivueen kyydistä löytynyt avustuksia.
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.
