

Kuva: Foreign Policy
Globalistitkin myöntävät sen nyt: “Populismi” on Euroopassa jatkuvassa kasvussa
Protestiliike globalismia vastaan eli “populismi” ei kadonnut Euroopan kartalta vuonna 2017, vaikka monet kansallismielisyyden vastustajat ehtivät Ranskan presidentinvaalien jälkeen jo huokaista helpotuksesta. Jopa yltiöelitistinen ja -globalistinen Foreign Policy -lehti arvioi nyt, että ilmiö, jota he kutsuvat populismiksi, ei ole katoamassa minnekään.
– Populistiliikkeet ovat olleet nousussa ainakin kaksi vuosikymmentä, mutta sitä koskeva huoli saavutti huippunsa vuosi sitten, kirjoittavat Tony Blair Institute for Global Changen johtaja Yascha Mounk ja tutkija Martin Eiermann Foreign Policy -lehdessä.
Kirjoittajat viittaavat Britannian Brexit-kansanäänestykseen ja Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi. Silloin monet kommentaattorit olettivat, että vuosi 2017 toisi tullessaan vielä shokeeraavampia uutisia. Maailma sellaisena kuin me olimme sen oppineet tuntemaan, olisi katoamassa.
Vuotta myöhemmin näyttää selvältä, että tuo huoli oli liioiteltu. Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella Emmanuel Macron voitti lopulta turvallisella marginaalilla, Mounk ja Eierman toteavat. He viittavat myös Saksan liittopäivävaaleihin, jossa ”äärioikeistolainen populistipuolue” pääsi liittopäiville ensi kerran sitten toisen maailmansodan.
– Mutta maltilliset puolueet säilyttivät enemmistönsä parlamentissa, ja kun seuraava hallitus lopulta muodostetaan, se tulee todennäköisesti olemaan yhtä maltillinen ja nöhverö kuin edellinenkin.
Kirjoittajien mukaan olisi houkuttelevaa vetää tästä väärä johtopäätös – jonka jotkut kommentaattorit ovat heiden mukaansa tehneetkin.
– Populistinen liike on saavuttanut aallonharjansa, ja se talttuu pian, summasi kolumnisti Charles Krauthammer huhtikuussa Washington Postissa. Muutaman pelottavan vuoden jälkeen asiat olisivat palaamassa normaaliksi.
Vanha normaali ei ole palaamassa
Mounk ja Eierman vetivät vuodesta 2017 erilaiset johtopäätökset. Heidän mielestään ei ollut missään vaiheessa järkevää päätellä vuoden 2016 tapahtumista, että populistit voittaisivat jokaisen yksittäisen vaalin, tai että he onnistuisivat tuhoamaan minkä tahansa poliittisen järjestelmän heti, kun ovat saaneet vallan. Siksi ei ollut missään vaiheessa mielekästä mitata populistien menestystä joko-tai-asteikolla, jossa populismin voittokulku olisi pysähtymässä aina, kun ne eivät saa yli puolta eduskuntapaikoista.
Tutkijat keräsivät dataa populistisiksi kutsumistaan liikkeistä ja niiden vaalimenestyksestä Euroopassa vuodesta 2000. He havainnollistivat kansallismielisyyden tai ”populismin” nousua Euroopassa kartta-animaatiolla. Gif-animaatio -osoittaa hyvin, että populismi ei syntynyt tyhjästä vuonna 2016 ja että se etenee edelleen.
Eurooppalaiset populistipuolueet saivat vuonna 2000 keskimäärin 9,6 prosentin kannatuksen, 17,2 prosenttia vuonna 2008 ja nyt 24,6 prosenttia, Mounk ja Eierman toteavat.
Erityisen voimakasta ”populismi” on Keski-Euroopassa.
– Nyt on mahdollista ajaa Itämereltä Egeanmerelle kulkematta sellaisen maan kautta, jota populistit eivät hallitse, tutkijat havainnollistavat. Populistit vaikuttavat politiikkaan myös oppositiosta käsin niissä maissa, joissa he eivät ole hallitusvallassa.
Mounk ja Eierman päättelevät, että populismin nousussa on kyse pitemmän aikavälin muutoksista, joiden taustalla on rakenteellisia, jo pitkään vaikuttaneita muutostekijöitä.
He uskovat populisteiksi kutsumiensa poliittisten liikkeiden saavan merkittäviä voittoja myös vuonna 2018 eri Euroopan maissa. Erikseen nimeltä he mainitsevat Italian, Belgian ja Viron.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää