Salakuljetus on Ruotsin ja Suomen rajaseudun rikollisuuden kovaa ydintä. Vuosien varrella rajan yli on kuljetettu kaikkea dieselistä ja nuuskasta huumeisiin ja aseisiin. Erityisesti huumeiden salakuljetus on kasvussa, sillä ruotsalaisjengit etsivät voimalla jalansijaa Suomen markkinoilta.
– Olemme tehneet erilaisia esitutkintoja ja havainto meilläkin on, että pohjoisen rajan yli Haaparannalta tai pohjoisemmasta tulee huomattavia määriä huumausaineita. Se on lisääntynyt selkeästi viimeisen kolmen, neljän, viiden vuoden aikana, sanoo KRP:n rikoskomisario Jukka Nurmenniemi SVT:n haastattelussa.
Rajat ylittävää yhteistyötä
Suomella ja Ruotsilla on tuore poliisiyhteistyösopimus, jota sovelletaan Lapin ja Norrbottenin rajaseudun kunnissa. Sopimus antaa poliisille oikeuden hoitaa kiireellisiä tehtäviä toistensa alueella Suomessa kuudessa ja Ruotsissa neljässä kunnassa.
Suomalaiset ja ruotsalaiset poliisit voivat pyydettäessä ylittää valtionrajan ja ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin toisen maan alueella. Valtionrajan ylittävät poliisit voivat toimia itsenäisesti, kunnes apua pyytäneet isäntämaan poliisit saapuvat paikalle. Sen jälkeen he voivat avustaa isäntämaan poliiseja näiden johdolla.
Sopimus suo naapurimaan poliisille lisäksi mahdollisuuden ylittää valtionrajan ja ryhtyä toimiin myös ilman toisen maan pyyntöä rajan läheisyydessä, jos kyse on kiireellisestä tehtävästä, jossa ihmisen henki, terveys tai ruumiillinen koskemattomuus on vaarassa.
Huumeiden hinta Suomessa moninkertainen
Rikollisjengien huumelasteja pysäytetään toisinaan jo Ruotsin puolella. Joulukuussa poliisi ja tulli löysivät 130 kiloa amfetamiinia matkailuautosta E4-tiellä Västerbottenissa. Salakuljettajien peitetarina oli hiihtomatka Suomeen.
Huumeet ovat Suomessa selvästi kalliimpia kuin Ruotsissa ja se tietää sitä, että huumeliikenne kulkee lännestä itään. Subutex-tabletti maksaa Ruotsissa 20–30 euroa, mutta Suomessa hinta on viranomaisten mukaan jo 80–120 euroa.
– Mahdollinen rikoshyöty on valtava ja olemmekin ottaneet kiinni useampia kuriireja, joilla on matkassaan 1 000–2 000 tablettia, kertoo Haaparannan tullin tp. ryhmävastava Erik Furmark Dagens Nyheterissä.
Pohjoisen paikalliset syrjäytyvät
Haaparanta ja Tornio muodostavat käytännössä yhden, hieman yli 30 000 asukkaan kaupunkialueen. Kaksoiskaupunki toimii läpikulkureittinä Suomen huumemarkkinoille ja poliisin mukaan alueella on samoja piirteitä kuin Ruotsin suurkaupunkien ongelmalähiöillä.
– Oppimistulokset ovat heikkoja, samoin äänestysaktiivisuus. Aivan liian moni on työmarkkinoiden ulkopuolella verrattuna maan keskiarvoon. Tällaisissa oloissa nopea raha houkuttelee, Itä-Norrbottenin poliisin tutkintapäällikkö Ulf Wallin mainitsee.
– Sosioekonomisesti olemme samalla tasolla kuin suurkaupunkien syrjäytymisalueet. Erotumme selvästi huonon terveyden ja muidenkin mittareiden osalta. Tiedämme näiden tekijöiden vaikuttavan, kun nuoret alkavat ajattelemaan nopean rahan ansaitsemista.