

Outi Alanko-Kahiluoto Eduskunnassa. Oikealla Pekka Haavisto. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Haaviston pelisilmä vs Alanko-Kahiluodon pelisilmä
KOMMENTTI | Pekka Haavisto ilmoitti vihdoin ja viimein halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaksi. Puheenjohtajavalinta ratkaistaan tulevana lauantaina puoluevaltuuskunnan kokouksessa suljettujen ovien takana. Kisaan on aiemmin ilmoittautunut Outi Alanko-Kahiluoto. Ehdokkaat ovat kumpikin omalla tavallaan ilmoittautuneet kisaan mukaan. Kumpi osoittaa parempaa pelisilmää?
Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittautui kisaan ensimmäisenä. Hänen ulostulonsa on suht asiallinen, mutta ”laahus” puuttui – ilmoittautumista pitäisi seurata joukko julkisia kannatuspuheenvuoroja. Jos asiansa petaa hyvin, tällaista kannatusta tulee jatkuvasti lisää, vauhdin kiihtyessä loppua kohden.
Ikävä kyllä riemastuneita kannatuspuheenvuoroja ei juuri kuulu, kiusaantunutta hiljaisuutta vain. Radiohiljaisuuden rikkoo Satu Hassi (vihr.), joka motkottaa siitä, että ”julkisuudessa keskustelu uudesta puheenjohtajasta on keskittynyt miesten ympärille.”
Ehdokkuudelle muodostuu kärttyisä, tympeä kääre.
Julkisen kannatuksen puuttumisen lisäksi Alanko-Kahiluoto ei kerro sivuillaan (yhtä erittäin niukkaa kirjoitusta lukuunottamatta) sivuillaan ehdokkuudestaan tai teemoistaan tai tulevasta puheenjohtajuudstaan käytännössä mitään.
Ja on kolmaskin ongelma: lomamatka. Alanko-Kahiluoto ei ole paikalla lauantaina, kun puheenjohtaja-asiasta päätetään. Hän lomailee perheensä kanssa Japanissa. Valinta on jokseenkin erikoinen. Ensinnäkin, matka kertoo varsin osuvalla tavalla siitä, kumpi on hänelle tärkeämpää – yksityiselämä vai puolue. Toiseksi, lomalento Japaniin on räikeässä ristiriidassa vihreiden ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Kuten Maaseudun Tulevaisuus niin osuvasti huomautti, yksi kaukoidän lennon päästöillä suomalainen perhe autoilisi yli 10 vuotta.
Älkää tehkö niinkuin minä teen. Tehkää, niinkuin minä sanon.
Entäs Pekka Haavisto?
Ankara huhumylly on tuottanut pitkin viikkoa eetteriin kuiskutusta siitä, että Haavisto on ollut halukas pestiin. Asiassa on vain yksi mutta: hän olisi halunnut kilpailla kisassa, jossa ei ole vastapuolia. Outi Alanko-Kahiluodon ilmoittautuminen ei kuulunut kuvioon, ilmeisistä syistä. Nyt Haavisto väkisinkin näyttää puolue-eliitin ehdokkaalta, joka tuuppaa taustaltaan ehjän seniorinaisen pois valta-asemasta.
Vihreiden politiikan pointtina on käsittääkseni se, että kokeneita, osaavia naisia ei saisi työelämässä syrjiä. Miinuspiste Haavistolle.
Mutta plussaakin julkisuudenhallinnasta löytyy.
Haavisto osaa rakentaa laahuksen. Ehdokasilmoituksesta ehti kulua minuutti, kun Ville Niinistö on jo paikalla beesaamassa. Muun vihreät puheenjohtajakandidaatit ripottelevat tukeaan pitkin päivää. Ei tarvita erityisen tarkkaa poliittista pelisilmää sen tajuamiseen, että kuvio on sovittu ennalta.
Toisekseen, ilmoituksessa on hyvä olla jotain erityistä, hahmoa symbolisoivaa. Tämäkin puoli on kondiksessa, Haaviston ehdokasilmoitus on kuin Barack Obaman pelikirjasta. Hänet tavoitetaan Eritreasta, jossa hän on IS:n mukaan ”ollut seuraamassa Kirkon Ulkomaanavun kahta projektia, jotka liittyvät opettajainkoulutushankkeeseen ja kuurojen lasten koulun tukemiseen.”
Kuuroja lapsia.
Kaunista.
Stuff that dreams are made of.
Haavisto puhuu kieltä, jolla vihreät ovat saaneet toimittajat polvilleen jo vuosien ajan. Suloista, pyyteetöntä, lapsenomaista, ihanaa hattaraa.
Turneen söpöys on niin tapissa, ettei kenellekään tule mieleen kysyä, että eikös se Eritrea ollut niin karsea paikka, ettei siellä voi edes asevelvollisuusikäinen nuori mies asustaa. Eikun hetkinen. Sotahan on jo loppunut. Suomessa jotkut ikävät tyypit vänisevät siitä, ettei Suomen ehkä kannattaisi ottaa Eritreata vastaan turvapaikanhakijoita, mutta koska samalla ei mainita kuuroja lapsia, ei ulostuloilla ole merkitystä.
Anteeksi kyynisyyteni.
Takaisin normaaliin?
Kuten IL:n pääkirjoitus niin osuvasti toteaa, ”Vihreät on pitkään nauttinut etua siitä, ettei sitä ole pidetty samalla lailla poliittisena puolueena kuin muut puolueet ovat: Vihreitä on ollut helppo kannattaa. Pikku hiljaa vihreätkin joutuvat kuitenkin samalle viivalle muiden puolueiden kanssa.”
Juuri tämä on se kriteeri, jolla puheenjohtajuus ratkeaa. Vihreät tarvitsevat hahmon, joka pystyy palauttamaan puolueen erityisaseman.
Alanko-Kahiluoto ei kelpaa, koska hän ei tähän temppuun kykene.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.