

Kimmo Mäntylä
Hakkarainen uudistaisi konkurssilakia – ”Epäonninen yrittäjä on lainsuojaton”
Torstaina kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) esitteli oman lakialoitteensa konkurssilain uudistamiseksi. Yrittäminen on vaikeuksineen Hakkaraiselle läheinen aihe ja hän sai hyvin perustellulla aloitteellaan tukijoita yli puoluerajojen. Hakkarainen pyrkii kumoamaan vuoden 2004 lakiin jääneen vian, jonka mukaan tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan eli maksamatta olevan velan määrän tarkistamatta sen oikeaa suuruutta. Vuodesta 1991 alkaen konkurssipäätöksiä on tehty yli 74 000 kappaletta, eikä saatavan suuruuksia ole tarkistettu.
Jopa miljoonien ylityksiä
– Päätökset voivat olla jopa miljoonia euroja liikamääräisiä. Päätösten suuren määrän vuoksi on selvää, että prosentuaalisesti pienikin liikamääräisten tuomioiden osuus voi käsittää suuren määrän virheellisiä tuomioita. Tämä on kansantaloudellisesti erittäin merkittävää. Kuluttajavirasto on todennut, että summaarisessa määrittelyssä syntyy perusteettomia ulosottoperintöjä, Hakkarainen totesi.
– Tämä on myös perustuslain vastaista, sillä jokaisen omaisuus on turvattu. Liikamääräisten vaatimusten lisäksi konkurssin tekijä voi joutua jopa vastaamaan veloista, joita hän ei ole ottanut. Tämä heikentää luottamusta velkasitoumusjärjestelmään ja koko oikeusjärjestelmään. Tuomioistuinlaitosten resurssipula ei kelpaa kansalaisten oikeusturvan rajoittamisperusteiksi. Nykykäytäntö heikentää oikeusturvaa ja on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, Hakkarainen moitti.
Hän sanoi myös yrittäjiksi tulevan usein henkilöitä, joilla ei ole varaa palkata päteviä asiantuntijoita ja siksi velkojat voivat määrätä, miten velallista kohdellaan. Velallisen oikeusturva on äärimmäisen heikko. Konkurssin dokumenttiaineisto otetaan velkojien haltuun. Mahdollisuus vastustaa velkasummaa on heikko, sillä velallisen velvollisuus on allekirjoittaa konkurssipesän asiakirjat vangitsemisen uhalla, vaikka hänellä ei ole edes oikeutta nähdä itse velkojen oikeaa määrää.
Muutoksesta pelkkiä hyötyjä
Lain muutos niin, että konkurssisaatava määritettäisiin todellisen tarkistetun summan mukaan, ei Hakkaraisen mukaan tuottaisi velkojen perijöille minkäänlaista haittaa. Mutta hyödyt olisivat suuret. Moni perusteeton ulosottoperintä jäisi tekemättä.
– Lain muutoksella olisi positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaamme: se tulee vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Köyhyyden lumipalloefektin kaltainen kehitys alkoi 1990-luvun alun lamasta. Yrittäjät joutuivat turvautumaan sosiaalitukeen menetettyään kaiken omaisuutensa lisäksi myös työpaikkansa ja tästä alkanut köyhyyden lisääntyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Nyt tämä kielteinen kehitys on mahdollista pysäyttää, Hakkarainen vetosi.
Suomi ei eturivin oikeusvaltio
Pirkko Mattila (ps.) viittasi hovioikeuden presidentti Erkki Rintalaan, jonka mukaan Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi, kun nimenomaan talousasioita koskevissa päätöksissä puuttuu talousasioiden osaamista. Siksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut jatkuvasti hyvityssakkoja oikeudenkäytön virheistä. Niistä on monelle yrittäjälle jäänyt elinikäiset arvet.
– Myös takuumiehille saattavat jäädä moninkertaiset vastuut todellisiin nähden. Sen lisäksi, jos on useita takuumiehiä, onko houkutus velkoa jokaiselta maksimimäärä? Velallisten oikeutta ei valvo käytännössä kukaan. Konkurssilainsäädäntö vaatii perusteellisen remontin, mutta Hakkaraisen esitys on hyvä alku, Mattila totesi.
Kannatusta kokoomuksesta
Hakkaraisen esitys sai kannatusta kokoomuksen yrittäjäsiivestä. Lappeenrantalainen yrittäjä Jukka Kopra (kok.) kehui Hakkaraisen esitystä hyväksi.
– Minusta tämä edustaja Hakkaraisen aloite konkurssilain 1. luvun muuttamisesta on tervetullut. On tärkeää, että velkomusasioissa, konkurssitilanteissa, velottavat summat perustavat todellisiin velkoihin eikä musta tuntuu -menetelmällä heitettyihin arvioihin velan määrästä, Kopra korosti mutta arvioi näin usein käyvän.
– Yrityksen konkurssitilanne on kuin haaska, jonne eräät tietyntyyppiset korppikotkat kärääntyvät saalistamaan, ja tällaisessa tilanteessa tuo epäonninen yrittäjä on eräänlainen lainsuojaton. Jos tähän asiaan voidaan vaikuttaa ja tätä korjata esimerkiksi tällä aloitteella ja mahdollisella lainmuutoksella, niin se on minusta tervetullut asia.
Kopra korosti, että konkurssikin on normaali tapahtuma yrityksen elinkaaressa. On yritetty ja epäonnistuttu. Velkojien pitää velkoa vain todellisia saatavia ja huolehtia siitä, että elämä jatkuu myös konkurssin jälkeen. Ylipäätään yhteiskunnan pitäisi väljentää suhtautumistaan konkurssin tehneitä yrittäjiä kohtaan. Se voidaan nähdä myös kokemuksena.
”Pesänhoitajat -sana kuvaa titteliä hyvin”
Savonlinnalainen yrittäjä Kaj Turunen (ps.) kehui aloitetta erittäin hyväksi ja ihmetteli, miksei laissa ole säädetty asiasta jo aiemmin. 90-luvun alusta löytyy runsaasti esimerkkejä yliperityistä konkurssisaatavista.
– Me menetimme 1990-luvulla ison osan, merkittävän osan, satoja, yrittäjiä, jotka olisivat voineet olla tänä päivänä yritystoiminnassa mukana ja kasvattamassa Suomen kansantaloutta mutta rimpuilevat nyt vieläkin niiden velkojen kanssa, Turunen pahoitteli.
Hän moitti myös, että pesänhoitajat käyttävät usein konkurssia hyväksi nyhtääkseen pesästä palkkioita itselleen.
– Ja pesänhoitajat, jotka tuota pesää hoitavat – minun mielestäni tämä ”pesänhoitajat” tittelinä hyvin kuvaa heitä – hoitavat sitä pesää niin pitkään kuin pystyvät sieltä palkkionsa nostamaan, ainakin mahdollisimman pitkään, ja pitkittävät sitä, sillä se on heidän bisneksensä, Turunen sivalsi.
Turunen kaipasi Suomeenkin aiemmin kyselytunnilla puheenjohtaja Timo Soinin peräänkuuluttamaa amerikkalaismallista konkurssikäytäntöä, jossa tietyn ajan jälkeen yrittäjä saa puhtaat paperit ja pääsee yhteiskuntaan takaisin. Turunen heitti ilmaan kolmen vuoden odotusajan.
Viiden vuoden vanhenemisaika?
Kalle Jokinen (kok.) kaipasi esimerkiksi viiden vuoden kestävää saatavien vanhentumisaikaa, jonka jälkeen voisi aloittaa uuden yrityselämän puhtaalta pohjalta. Hän moitti myös käytäntöä, jonka mukaan ulosotto lisää jopa palkkatyön auto- ja puhelinedun verotusta puolella.
– Tämä ei ole oikeudenmukaista millään lailla. Nämä epäkohdat on poistetava ja edustaja Hakkaraisen lakialoite on oikein hyvä.
Lehti: Ruotsissa on konkurssiasiamies
Suuryrittäjä Eero Lehti vetosi Ruotsiin, jossa on konkurssiasiamies, joka valvoo sitä, ettei konkurssiin joutuneen yrittäjän tai yrityksen omaisuutta myydä alihintaan tai sillä keinotella. Lehden mukaan pankit ovat varoittaneet modernisoimasta konkurssisäädöksiä, kun se voisi lisätä holtitonta velanottoa ja pankkien luottotappioita. Lehden mielestä pankkien riskit ovat varsin teoreettisia, kun etenkin yrittäjiltä vaaditaan takuita velan katteeksi.
– Sivistysvaltion kannalta tämä lainsäädännön muuttaminen ja ajanmukaistaminen olisi tarpeellista, Lehti sanoi ja viittasi Yhdysvaltain henkilökohtaiseen konkurssiin, johon mennessä hankittu omaisuus menee, mutta sen jälkeen elämä jatkuu.
– Niin Kodakin Eastman ja Henry Ford molemmat tekivät konkurssin ja sikäli kuin olen ymmärtänyt, myöhempi menestyminen oli aika mahtava, Lehti vertaa.
Konkurssilaki ajalta sirppi ja vasara
Hakkarainen totesi vielä konkurssilain olevan ajalta sirppi ja vasara ja perustuvan kateuteen. Hän kertoi tuttavastaan, joka kiersi sahoillakin ohjelmoimassa laitteita. 1990-luvun lama toi konkurssin ja velat, joista hän ei ole selvinnyt vieläkään.
– Tämä kaveri sanoi nyt, että ”minulle riittää”, se löi pillit pussiin ja sanoi, että osaa sen verran tuota Lontoon murretta, että hän pärjää tuolla maailmalla, ja lähti. Elikkä Suomi menetti koulutetun henkilön ja osaavan työntekijän, ja se meni muualle. Eihän tässä ole mitään järkeä tämmöisessä hommassa, Hakkarainen tiivisti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.