Halla-aho Brexitistä: Vapaakauppa ei edellytä ihmisten vapaata liikkuvuutta

Koska Britannia ei voi eikä aio sallia työvoiman vapaata liikkumista, se joutuu EU-eron vuoksi lähtemään sisämarkkinoilta, ja tästä puolestaan aiheutuvat kaikki brexit-neuvotteluiden ratkaisemattomat ongelmat, analysoi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitkittyneitä Brexit-neuvotteluita.

Tärkein yksittäinen tekijä Britannian kansanäänestyksessä ja sen tuloksessa oli työvoiman (ja ”työvoiman”) vapaa liikkuvuus EU:n sisällä, Halla-aho kirjoittaa Facebook-seinällään.

– EU:ssa työvoiman liikkuminen on sidottu erottamattomasti tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaaseen liikkumiseen eli lyhyesti sanottuna yhteisiin sisämarkkinoihin. Koska Britannia ei voi eikä aio sallia työvoiman vapaata liikkumista, se joutuu EU-eron vuoksi lähtemään sisämarkkinoilta, ja tästä puolestaan aiheutuvat kaikki brexit-neuvotteluiden ratkaisemattomat ongelmat.

Halla-ahon mukaan ihmisten liikkumisella ei kuitenkaan ole mitään loogista yhteyttä tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen.

– Ihmisten liikkuminen ei ole kauppapolitiikkaa vaan poliittinen ja ideologinen hanke, jonka tavoitteena on murentaa kansallisvaltioita ja luoda eurooppalaista identiteettiä, Halla-aho kärjistää.

Vapaakauppa ja ihmisten vapaa liikkuvuus eivät kuulu yhteen

Paitsi että ihmisten liikkuminen ei ole edellytys vapaakaupalle, se on ristiriidassa vapaakaupan kanssa, Halla-aho väittää.

Kautta historian ihmisten työperäinen liikkuvuus on ollut seurausta kasvun ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta.

– Köyhemmät maat ovat saaneet mahdollisuuden myydä matalan jalostusasteen tuotteita, kuten viljaa tai raaka-aineita, vauraampiin maihin, jotka puolestaan ovat voineet keskittyä tekemään sitä, missä ne ovat hyviä. Vapaakaupan pitäisi tehdä työn perässä liikkuminen tarpeettomaksi, Halla-aho päättelee.

Työvoiman vapaa liikkuvuus eri kehitysasteella olevien maiden välillä tuhoaa Halla-ahon mukaan kasvun edellytyksiä lähtömaissa.

– Esimerkiksi Latvian väkiluku on kutistunut EU-jäsenyyden aikana 2,4 miljoonasta 1,9 miljoonaan. Suurin osa lähtijöistä on koulutettuja nuoria, juuri niitä, joita Latvia tarvitsisi voidakseen hyötyä EU:n sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Samanlainen kehitys on käynnissä esimerkiksi Liettuassa ja Romaniassa.

Yksilön kannalta lähteminen on ymmärrettävää, Halla-aho tunnustaa.

– Latviassa keskipalkka on 670€/kk. Insinööri tai opettaja ansaitsee enemmän tiskaajana Lontoossa kuin oman alansa töissä kotimaassa. Lähtömaan tulevaisuuden kannalta tämä on kuitenkin tuhoisaa.

Vastaanottavissa maissa, kuten Britanniassa, halpatyövoiman rajaton saatavuus taas paitsi pitää palkat alhaalla myös rapauttaa työn tuottavuutta. Automatisaatioon, prosessitehokkuuteen ja laitteisiin ei kannata investoida, koska halpatyöläisiä on jatkuvasti saatavilla, Halla-aho selittää.

– Japanissa, jonka työvoimareservit kutistuvat alhaisen syntyvyyden vuoksi, kehitys on päinvastainen, koska maahanmuuton lisääminen ei poliittisista syistä ole vaihtoehto.

Halla-ahon mielestä EU tekisi itselleen ja jäsenmailleen suuren palveluksen purkamalla keinotekoisen ja ideologisen linkin ihmisten ja tavaroiden liikkumisen väliltä.

– Työluvat ja saatavuusharkinta pitäisi palauttaa myös EU-maiden kansalaisille.