

Halla-aho ja Sinnemäki ottivat yhteen Ilta-Sanomien tentissä
Perussuomalaisten ja vihreiden euroehdokkaat Jussi Halla-aho ja Anni Sinnemäki ottivat yhteen tiistaina Ilta-Sanomien järjestämässä kaksintaistelussa. Ehdokkaat kiistelivät maahanmuutosta.
Halla-aho sanoi Sinnemäen kannattaneen vapaampien sääntöjen ottamista käyttöön maahanmuuton ongelmien vähentämiseksi.
– Tämä tarkoittaa samaa, kuin jos myymälävarkauksien ongelmien vähentämiseksi tehtäisiin myymälöistä ottaminen lailliseksi, Halla-aho vertasi.
– Tämä ei ole ollenkaan sama asia, Sinnemäki huudahti.
Rajoja ei tarvitse sulkea
Halla-aho korosti, ettei rajoja tarvitse sulkea. Hän sanoi, että maahanmuutto voi myös toimia samalla tavalla kuin silloin kun Suomesta lähti valtavasti ihmisiä töihin Amerikkaan sata vuotta sitten.
– Ei ole ongelma, jos tänne tullaan töihin. Mutta nyt on ensimmäistä kertaa tullut mahdolliseksi tulla maahan yhteiskunnan elätettäväksi, Halla-aho toteaa.
– Tällöin eivät ihmiset opi kieltä eivätkä kotoudu.
– Yhteiskunta on muuttunut niin, että enää ei ole mahdollista tulla maahan kielitaidottomana töihin kuten suomalaisilla, jotka työllistyivät Amerikassa metsätöihin vailla kielitaitoa, Halla-aho totesi.
Sinnemäki sanoi tällaisia siirtolaisia olevan töissä Euroopassa jo paljon. Hän sanoi törmäävänsä heihin jo Suomessakin jatkuvasti takseissa, siivousalalla ja äskettäin hän sanoi lounastaneensa myös virolaisen rakennusalan johtajan kanssa, joka urakoi Suomessa.
Schengen avaa tien laittomille siirtolaisille
Halla-aho sanoi Schengen-sopimuksen palvelevan käytännössä laittomien siirtolaisten salakuljetusta: vapaa kulku ei ole ongelma EU:n asukkaille, vaan ongelma on se, että Schengen-sopimus vapauttaa liikkumisen heille, joille vapaata liikkuvuutta ei ole tarkoitettu.
– Minä ja Sinnemäki muistamme toki ajan ennen Schengeniä ja EU:ta, jolloin liikkuminen ei ollut ongelma suomalaisille Euroopassa. Mutta liikkumista pystyttiin valvomaan, hän jatkoi.
Työvoiman vapaassa liikkuvuudessa on ongelmana elintasoero jo Suomenlahden eri puolilla. Tuoreiden sääntöjen mukaan sosiaalitukia voidaan lähettää Suomesta ulkomaille. Myös rakennusalan työntekijöiden tulo Suomen markkinoille merkitsee työttömyyden lisääntymistä Suomessa.
Tilaisuuden jälkitallenne ISTV:n sivuilla >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?

Halla-aho ja Elo Oulun suorassa lähetyksessä Oulun yliopistolta: Suljetaanko rajat?
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.