Oppositiojohtajat Antti Rinne (sd) ja Li Andersson (vas) olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä hallituksen tulevaisuudesta. Hallituskriisi koittaa, jos valinnanvapauslaki kaatuu perustuslakivaliokuntaan tai asiantuntijalausuntoihin.
– Kaikkien rehellinen mielipide on että hallituksen henki on huono, Jussi Halla-aho totesi ja toisti epäilynsä presidentinvaaleja mahdollisesti seuraavasta hallituskriisistä Uudenmaan Maakuntaparlamentin sotepaneelissa.
Halla-ahon mielestä soteuudistuksessa on kyse kokoomuksen tavoitteesta siirtää rahaa terveydenhuoltoalan jättiyrityksille ja keskustan tavoitteesta toteuttaa maakuntauudistus, jotka toteutuvat joko molemmat tai eivät kumpikaan. Kokoomuksen haikailema valinnanvapauslaki on vastatuulessa.
Halla-aho uskoo että keväällä presidentinvaalien jälkeen kokoomus katsoo gallupit, ja päättää sen mukaan kannattaako jatkaa kitkuttamista keskustan ja sinisten kanssa.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson olivat
samalla kannalla.
Li Anderssonin mukaan kokoomuksen valinnanvapauslaki voi kaatua yhtä lailla perustuslakivaliokuntaan kuin asiantuntijalausuntoihin.
– On hallituskriisin aineksia ensi keväänä, Andersson komppasi Halla-ahoa.
Halla-ahon mielestä Meri-Lapin kuntien päätös yhteistyöstä terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen kanssa on ymmärrettävä reaktio epävarmuuteen, jonka hallitus on omilla suunnitelmillaan saanut aikaan.
Maakuntahallinto jäämässä valtion holhoukseen
Halla-ahon mielestä keskustan himoitsemaan maakuntahallintoon liittyy samoja ongelmia kuin soteuudistukseen. Maakuntahallintoa on toteutettu poliittisena projektina ilman ajatusta siitä, miten se lisäisi kustannustehokkuutta ja toimivuutta pitkällä aikavälillä, Halla-aho kritisoi.
Lopputuloksena lyhytnäköisistä reformeista on Halla-ahon mukaan se, että hallinnossa on organisaatiouudistus päällä koko ajan, ja jatkuva sopeutuminen uuteen malliin syö toivotut säästöt.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muistutti, että muualla Euroopassa maakuntaitsehallinto on sääntö, ei poikkeus.
Halla-ahon mielestä Kaikkonen oli tässä aivan oikeassa, mutta Euroopassa tyypillinen maakuntaitsehallinto on aivan toisenlainen kuin mitä Sipilän hallitus nyt tavoittelee.
– Kannatan federalismia Suomen sisällä, Halla aho sanoi.
Sillä Halla-aho tarkoitti maakunnallista itsehallintoa, johon kuuluu verotusoikeus ja mahdollisuus paikalliseen lainsäädäntöön, joka ottaa huomioon paikallisia erityispiirteitä
Halla-ahon mukaan se olisi tärkeää Suomessa‚ jossa eri alueet ovat heterogeenisiä.
– Hallituksen esityksessä maakunnan tarkoitus on toteuttaa ylhäältä tulevia päätöksiä ylhäältä tulevalla rahalla, Halla-aho totesi.
Maakuntavaltuusto ei siis päättäisi mistään merkittävästä.
– Luodaan ylimääräinen väliportaan hallintohimmeli ja hillotolppa, jota voidaan käyttää poliittisiin tarkoitusperiin.
Federalismia Ahvenanmaan malliin
Halla-aho viittasi Ahvenanmaahan esimerkkinä, joka voisi toimia mallina myös manner-Suomelle.
Ahvenanmaalla maakuntahallinto kerää verot ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Ahvenanmaan maakuntapäivät säätää laeilla maakunnan omista asioista. Pienemmistä asioista päättävät maakunnan 16 kuntaa.