

Jussi Halla-aho tuumaustunnilla. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Halla-aho: Missään muussa puolueessa äänestäjäkunnan odotukset ja puolueen käytännön toiminta eivät ole niin jyrkässä ristiriidassa kuin kokoomuksessa
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa kokoomuksen ristiriitaisesta politiikasta. Hän linkittää tekstinsä Sanni Grahn-Laasosen blogiin, jossa tämä toteaa, etteivät maakaupat venäläisille ole uhka isänmaalle. Kirjoitus kokonaisuudessaan ohessa.
Missään muussa puolueessa äänestäjäkunnan odotukset ja puolueen käytännön toiminta eivät ole niin jyrkässä ristiriidassa kuin kokoomuksessa.
Turvallisuuspolitiikassa, etenkin suhteessa Venäjään, kokoomus on onnistunut luomaan itsestään mielikuvan jämäkkänä, länsimielisenä puolueena. Moni Venäjästä huolestunut kansalainen äänestää kokoomusta.
Mutta millaista on kokoomuksen käytännön toiminta tällä sektorilla?
Kokoomus, Stubbin johdolla, ulvoi äänekkäimmin viisumivapautta venäläisille, kunnes ei Ukrainan tapahtumien ja EU:n asettamien pakotteiden vuoksi enää kehdannut.
Kokoomus, Grahn-Laasonen etunenässä, vastusti raivokkaimmin venäläisten maakauppojen rajoittamista, vaikka oli täysin selvää, millaisia strategisia riskejä niihin sisältyy. Kokoomuksen mielestä rajoittaminen olisi ollut rasismia.
Kokoomus, ministeri Mykkäsen hahmossa, haluaa pitää puolustuslaitoksen virat auki Venäjän kansalaisille. Ei tarvitse olla Clausewitz tai Sun Tzu ymmärtääkseen, mikä tässä on ongelma.
Kokoomus on jatkuvasti ja johdonmukaisesti Putinin asialla. Päinvastainen mielikuva syntynee siitä, että kokoomus aika ajoin kertoo olevansa Nato-myönteinen. Ottamatta kantaa itse Nato-jäsenyyteen huomautan, että kokoomus on ollut tosiasiallinen päähallituspuolue seitsemän vuoden ajan eikä tietääkseni ole tehnyt yhtään mitään Nato-jäsenyyden edistämiseksi.
On melko irvokasta, miten mielellään perussuomalaisille räksytetään ”Venäjä-myönteisyydestä”, vaikka perussuomalaisilla on ollut kaiken aikaa selkeä ja kielteinen kanta niin viisumivapauteen, kaksoiskansalaisuuteen kuin maakauppoihinkin.
Jussi Halla-aho
Keskustelua käydään myös Twitterin puolella.
Huomatkaa, mikä puolue pitää venäläisten maakauppoja täysin ongelmattomina ja niiden rajoittamista rasismina.https://t.co/qNBx0mNw5s
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) September 23, 2018
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sanni Grahn-Laasosen vähemmän kaukonäköinen linjaus vuodelta 2014: tonttimyynnin kieltäminen venäläisille on rasismia

Sisäministeri ei ole vieläkään huolissaan – perussuomalaiset kieltäisivät ulkomaalaisten epäilyttävät maakaupat
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Päivän Pointti: Yle kippaa rahaa somalinkielisiin uutisiin joita juuri kukaan ei katso – yhdellä jaksolla surkeat 46 katsojaa

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Riikka Purran kolumni: Mitä täällä oikein tapahtuu?

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Kun Suomen Akatemia syytää miljoonia huuhaatutkimukseen, jää vastine verorahoille usein heikoksi
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää