SuomiAreenan ”Diktaattori vai demokraatti?”-keskustelussa suomalaiset poliitikot pohtivat olan takaa demokratian olemusta, diktatuureja ja autoritääristä johtajuutta. Polveilevan keskustelun kuluessa Jussi Halla-aho kommentoi nasevasti erästä demokratiakeskustelun olennaista vinoumaa.

– Mielestäni eräs ongelma tässä demokratian kriisistä käytävässä keskustelussa on se, että me liitämme demokratiaan asioita, joilla ei ole mitään loogista yhteyttä demokratiaan, Halla-aho sanoi.

– Tarkoitan erilaisia liberaaleja ideologioita kuten monikulttuurisuutta tai feminismiä – tällaisia muodikkaita mielipiteitä ja näkemyksiä. Heti jos tällaisia oppeja uhataan vaikkapa Unkarissa, Puolassa, Italiassa tai vaikkapa Yhdysvalloissa, niin me puhumme demokratian kriisistä, vaikka ihmiset saavat juuri sellaisia päättäjiä kuin he haluavat.

– Minusta oleellista demokratiassa ei ole se, ovatko vallanpitäjät liberaaleja. Oleellista on se, valitseeko kansa heidät vapaissa vaaleissa, ja voidaanko heidät tarvittaessa vaihtaa seuraavissa vaaleissa.

– Ja vielä parempaa demokratian kannalta on se, jos nämä päättäjät valituksi tultuaan toteuttavat sitä politiikkaa, jolla he ovat tulleet valituiksi. Tässä mielessä mielestäni Unkarille ja esimerkikisi Donald Trumpille voidaan antaa kiitosta.

Halla-aho SuomiAreenalla: olennaista demokratiassa vapaat vaalit, ei vallanpitäjien liberaalisuus

Tiistain "Diktaattori vai demokraatti"-keskustelussa puitiin demokratian olemusta. Jussi Halla-ahon puheenvuoro kiteytti jotain oleellista suomalaisesta demokratiakesksutelusta.

Julkaissut Suomen Uutiset Tiistai 17. heinäkuu 2018


Debattiin osallistuivat Halla-ahon lisäksi kansanedustaja Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Touko Aalto (vihr.), kansanedustaja Li Andersson (vas.), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (rkp.), perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk,), kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.), puheenjohtaja Sampo Terho (sin.) sekä kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sdp.).

SUOMEN UUTISET