Jussi Halla-aho: ei demokratia ole kriisissä, vaan liberaali globalismi

Tutkijat ja journalistit ovat vuosikausia yrittäneet selittää, miten Britannia saattoi erota Euroopan unionista tai Donald Trump päästä republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja sittemmin presidentiksi – tai miten kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet Euroopassa ovat pyristelleet marginaalista vallan kahvaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho selittää MTV:n nettivieraskolumnissaan, mistä ”demokratian kriisissä” oikeasti on kyse.

Halla-ahon mukaan liberaalit ja toisistaan hädin tuskin erottuvat globalistipuolueet ovat olleet pitkään vallassa useimmissa demokraattisissa maissa. Tästä syystä moni oppi ajattelemaan, että demokratia on jonkinlainen synonyymi liberaalille globalismille.

– Kun vaalitulokset alkoivat olla epämiellyttäviä, ryhdyttiin valittamaan ”demokratian kriisiä”. Valitus yltyi, kun epämiellyttävät poliitikot alkoivat vieläpä toteuttaa epämiellyttäviä vaalilupauksiaan. Eihän tämän näin pitäisi mennä, Halla-aho kirjoittaa.

– Kyseessä ei tietenkään ole demokratian kriisi vaan liberaalin globalismin kriisi, Halla-aho kiteyttää.

Halla-aho arvelee, että länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet pysyvästi pois vanhasta ideologisesta normaalista. Brexitin, Trumpin ja kansallismielisten puolueiden takana on samoja rakenteellisia syitä. Syyt ovat syvällä maailmanjärjestyksessä, vaikka korsi, joka katkaisi kamelin selän, vaihtelikin maittain, Halla-aho analysoi.

Kaiken takana on talouden globalisaatio

– Näkemykseni mukaan näiden poliittisten mullistusten yhteinen nimittäjä ei kuitenkaan ole maahanmuutto tai yhtäkkiä lisääntynyt punaniskaisuus, seksismi tai ihmisviha kuten joillakin tahoilla halutaan uskoa.

– Yhteinen nimittäjä on talouden globalisaatio ja se, mitä se tekee yhteiskunnalle ja ihmisille.

Perimmäinen ongelma talouden globalisaatiossa on Halla-ahon mukaan se, että vaikka voimmekin poistaa Suomesta suorittavan työn, meille jää ihmisiä, joiden taipumukset sopivat parhaiten suorittavaan työhön. Myös suurin osa maahanmuuttajista kuuluu tähän ryhmään.

Miksi sitten Yhdysvallat kykeni integroimaan valtavat määrät tulijoita 1800-1900-lukujen molemmin puolin? Halla-ahon selitys on se, että siihen aikaan teollisuus, kaivokset sekä maa- ja metsätalous pystyivät työllistämään lähes rajattomasti ihmisiä, joilla ei ollut kielitaitoa tai varsinaista osaamista.

Globalisaatio iski ihmisten turvallisuudentunteeseen

Halla-ahon mukaan useimmat ihmiset – etenkin perheellistyttyään ja lapsia hankittuaan – kaipaavat turvallisuutta, varmuutta ja ennakoitavuutta sekä työelämässä että ympäristössään.

– Globalisaatio seurauksineen ja lieveilmiöineen, samoin hallitsematon maahanmuutto, on iskenyt juuri näihin arvoihin ja tehnyt elämästä käsittämätöntä, Halla-aho kirjoittaa.

Halla-aho myöntää, että vapaakauppa on tuonut paljon hyvinvointia, mutta myös ongelmia.

– Ainoina vaihtoehtoina eivät onneksi ole joko täysin vapaa kauppa tai ilmatiivis protektionismi.

Globalismia vastustavien puolueiden voittoputki jatkuu

Halla-aho uskoo, että reaktio globalisaatioon jatkuu, ja Itävallan ja Italian vaalitulokset eivät jää viimeiseksi laatuaan.

Brexit ja populistipuoleiden nousu olisi Halla-ahon mukaan voitu estää, jos EU ja hallitukset eivät olisi käyttäneet niin paljon aikaa populistien haukkumiseen, vaan ennemminkin ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä ongelmia, joihin kyllästyneenä kansalaiset äänestivät populistipuolueita.

– Kansalaiset eivät halua halpatyövoimaa muista EU-maista, eivätkä he halua haittamaahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä. Unionin ja vanhojen valtapuolueiden kyvyttömyys ja haluttomuus ottaa vakavasti ihmisten oikeutettua suuttumusta kaatoi lopulta maljan Britanniassa, Itävallassa ja Italiassa. Ne eivät jää viimeisiksi.

Ranskan presidentinvaalien ja Hollannin parlamenttivaalien jälkeen moni globalisti huokaisi helpotuksesta, kun pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet. Se, että kansallismieliset puolueet eivät aina menesty odotusten mukaisesti, ei Halla-ahon mukaan tarkoita, että tilaus sille, mitä ne edustavat olisi katoamassa.

– Voitonhuumassaan vanha valta ei malta puuttua niihin epäkohtiin, joiden vuoksi kansallismieliset puolueet ja poliitikot alun alkaen nousivat, Halla-aho kirjoittaa.