

Halla-aholta kysyttiin, milloin ja miten perussuomalaiset voi nousta pääministeripuolueeksi – Näin hän vastasi
Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten ajamille teemoille on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. – Ihmiset eivät silti aina ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä täysin hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä, hän sanoo.
Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta tiedusteltiin paluusta hallituskuvioihin sekä noususta pääministeripuolueeksi.
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa. 44 min, Youtube.
Milloin perussuomalaiset on pääministeripuolue?
– Suomalaisen poliittisen kulttuurin mukaisesti silloin, kun perussuomalaisista tulee kaikkein suurin puolue. Mielenkiintoista on se, että niille teemoille, joita perussuomalaiset ajavat, on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. Ihmiset eivät silti välttämättä ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä aivan hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä.
– Viittaan ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Tai vaikka laittomille maassaolijoille tarjottavaan terveydenhuoltoon tai työvoiman saatavuusharkinnan poistoon.
Perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali
Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuspotentiaali on huomattavan suuri.
– En usko, että Suomi eroaa ratkaisevasti muista Länsi-Euroopan maista, joissa perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat saavuttaneet jopa 20 prosentin kannatuksen. Ihmisille ei välttämättä aina aukea se, että me emme vastusta huonoa maahanmuuttoa siksi, että me olisimme ikäviä ihmisiä tai siksi, että haluamme kiusata maahanmuuttajia vaan niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, joita huonolla maahanmuutolla on pehmeisiin ja hyviin asioihin yhteiskunnassa, kuten julkisen talouden kestävyyteen, terveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen tai kouluihin, joissa ihmisten lapset käyvät.
– Meidän tulee vain avata entistä paremmin asioiden välisiä yhteyksiä äänestäjille. Tämä on meidän haasteemme ja tämä on nimenomaan se kehittämissektori, jolla me voimme olla houkuttelevampi vaihtoehto myös kaupunkilaisille äänestäjille, nuorille, koulutetuille ja naisille, jotka ovat tähän saakka olleet meille vaikeita äänestäjäryhmiä.
Onko perussuomalaiset oikeisto- vai vasemmistopuolue?
Halla-ahoa haastatellut Riikka Purra pohjusti: Entisen puheenjohtajan aikana perussuomalaiset oli kiistatta herravihainen vasemmistopopulistinen puolue, vaikka media halusikin leimata perussuomalaiset oikeistopopulistiseksi tai äärioikeistolaiseksi. Härkää siis sarvista: Onko perussuomalaiset mielestäsi oikealla vai vasemmalla?
– Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Maahanmuutto, kansallisvaltio ja yrittäminen ovat niitä tekijöitä, jotka yhdistävät perussuomalaisten monimuotoista äänestäjäkuntaa ja jäsenkuntaa. Tietynlainen hajanaisuus ulottuu myös toimijoihimme, kuten kansanedustajiin ja kunnanvaltuutettuihin.
– Kun taas poistutaan keskeisiltä, meitä yhdistäviltä alueilta ja mennään perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin kysymyksiin, esimerkiksi sosiaaliturvan tasoon tai työmarkkinakysymyksiin, niin ei enää löydy selkeitä joko oikealle tai vasemmalle sijoittuvia linjauksia, jotka tyydyttäisivät edes suurinta osaa äänestäjäkunnastamme. Näkemykseni mukaan tämä tosiasia on hyväksyttävä, jolloin meidän on vain pidettävä fokus niissä asioissa, jotka mahdollisimman suuri osa meidän jäsenistöstämme ja kannattajistamme jakaa.
Hänen mukaansa verotukseen tai työmarkkinoihin liittyvissä asioissa perussuomalaisten pitäisi pyrkiä olemaan kompromissihakuinen keskilinjan kulkija.
– Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa mahdollista ratkaisua. Kyllä Suomi tulee toimeen hiukan vasemmistolaisemmalla veropolitiikalla tai hiukan oikeistolaisemmalla veropolitiikalla. Nämä eivät mielestäni ole suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää