Hallitus pureutuu toden teolla turvapaikkakriisiin – massiivinen toimenpidelista

Hallitus on linjannut neuvottelussaan perjantaina 11. syyskuuta maahanmuuttopoliittiset toimenpiteensä. Toimenpiteillä pyritään saamaan hallitsematon muuttoliike takaisin hallintaan.

Seuraavassa otteita toimenpiteistä.

Toimenpiteitä Suomessa

– Laivayhtiöiden tulee tarkistaa lipunmyynnin yhteydessä Suomen maahantuloon tarvittavat asiakirjat samaan tapaan kuin lentoliikenteessä.

– Aktiiviseen keinovalikoimaan otetaan Schengenin sisärajatarkastukset, mukaan lukien väliaikaiset pistotarkastukset.

– Tiedottamalla viestitään lähtömaihin Suomen mahdollisista maahanmuuttopolitiikan muutoksista.

– Poliisi ja Maahanmuuttovirasto ovat yhteistyössä tehostaneet turvapaikkahakemusten seulontaa turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Virasto pyrkii tekemään perusteettomiin hakemuksiin nopeasti kielteiset päätökset ja poliisi panostaa palauttamisen tehokkuuteen, jotta käsittelyajat eivät houkuttele jättämään turhia hakemuksia. Syyskuun alussa Maahanmuuttovirastossa aloitti 30 uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelijöinä. Lisäksi Maahanmuuttovirastoon ollaan rekrytoimassa 70 ja poliisille 50 uutta käsittelijää. Hakemusten nopea käsittely on inhimillisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa asiaa.

– Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Esillä on ollut muun muassa niin sanotun toimeentuloedellytyksen laajentaminen nykyisestään.

– EU:n ulkopuolelta tulevien törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistumista nopeutetaan

Toimenpiteitä sosiaaliturvan osalta

– Käynnistetään välittömästi STM:n ja SM:n yhteistyönä selvitys, jonka päämääränä on vastaanottorahan tason laskeminen.

– STM selvittää kärkihankkeena hallituskauden aikana asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumista kansainvälisissä tilanteissa. Osana tätä laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskuntaamme sisältäen vaikutukset turvallisuuteen.

– Selvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmä.

– Muun muassa työvoimaviranomaisille harkitaan asetettavaksi ilmoittautumisvelvollisuus, jotta voidaan varmistua, ettei henkilö tosiasiallisesti oleskele muualla ja nosta samalla tukia.

– On myös varmistettava, että kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Tätä ei voida jättää henkilön itsensä päätettäväksi vaan viime kädessä tämä on asetettava erilaisten sosiaaliturvamuotojen ehdoksi.

EU-tason toimenpiteitä

– Suomen tulee solmia kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta palautussopimukset Irakin ja Afganistanin kanssa muiden Pohjoismaiden tavoin. Lisäksi palautussopimus tulisi neuvotella myös Somalimaan kanssa, joka joillakin Pohjoismailla jo on. Suomessa tämä edellyttää ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyötä ja myös näihin maihin suunnattujen tukitoimien kytkemistä neuvotteluihin.

– Suomi kannattaa sitä, että Etelä-Eurooppaan (tai EU:n ulkopuolelle) perustetaan vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, käsitellään ja vasta sen jälkeen myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin jäsenmaihin.

– Suomi tukee komission toteuttamaa uutta niin sanottua hotspot-toimintamallia, jossa Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Europol työskentelevät yhdessä tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle saapuvista maahantulijoista nopeasti.

Turvapaikanhakijoita on kuluvan vuoden aikana 8.9. mennessä tullut 8400, kun koko viime vuoden hakijamäärä oli 3 651. Yksin elokuussa heitä tuli yhteensä 2 894, mikä on 715 % enemmän kuin edellisvuoden elokuussa.