Hallitus on vastannut ensimmäiseen välikysymykseen, joka koski koulutusleikkauksia. Hallituksen puheenvuoron esitti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Grahn-Laasosen mukaan Suomi ei voi enää kehittää koulutusjärjestelmäämme lisäämällä menoja.
– On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla. On kehitettävä toimintatapoja, on uudistettava, Grahn-Laasonen toivoi.
Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) puhui opposition puolesta välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana. Entinen opetusministeri muisteli onnellisia aikoja, jolloin hän oli saanut esittää yhtenä vuonna 60 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen.
– Olin silloin onnellinen opetusministeri, Gustafsson muisteli.
Grahn-Laasosen harmitteli sitä, kuinka maamme oppimistulokset heikkenevät ja 15-vuotiaamme osaavat vähemmän kuin ennen.
– Oppimistulosten heikkeneminen ei ole hidastunut, vaikka käytämme koulutukseen ja tutkimukseen tänä päivänä enemmän euroja kuin koskaan, Grahn-Laasonen vertaa.
Raha ei siis sinänsä ratkaise, vaan tekemisen laatu.
Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tälle hallitukselle – vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa ja säästöjen keskellä – hyvin innostava tehtävä. Hallitusohjelmamme osaamista ja koulutusta koskeva visio on tehdä Suomesta maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Haluamme, että suomalainen koulutus uudistuu, jotta voimme tulevaisuudessakin olla koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa, Grahn-Laasonen visioi.
Hallitus haluaa uudistaa peruskoulun 2020-luvulle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön ensi syksynä. Osaamisen ja koulutuksen kuuden kärkihankkeen ja 19 toimenpiteen avulla tavoitellaan pysyvää muutosta suomalaiseen koulutukseen. Hankkeiden toteuttamiseen sijoitetaan 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.